Kulunut syksy ja koko vuosi on ollut "melko" rankka. keväällä alkanut taloremontti on jo isoimmilta osin plussan puolella, mutta silti vielä riittää fiksailua ja listojen laittoa (loppuuko se koskaan vanhassa talossa??). Ikuinen suo tuntuu olevan, varsinkin kun ei ole aikaa tehdä mitään. Nyt syksyllä tein opinnot loppuun (viimeisen kuukauden aikana), aloitin uuden työn ja talojutut päälle sekä oma harrastus, joka on painottunut ohjaamiseen.. lapset ja mies siihen yhtälöön.. Viikonloput useimmiten koulutuksia ja töitä ja iltasin kokouksia jos ei minulla niin miehellä. Kummallakaan ei tietysti ollut kesällä lomia ja eikä niin syksylläkään, onni oli että pystyin pitämään syysloman ja antamaan aikaa myös lapsille, mutta ei niinkään parisuhteelle
Aika aikaansa kutakin, ei näitä vuosia turhaan ruuhkavuosiksi kutsuta.
Tänään kuitenkin juhlittiin Ainoa ja tyttö täytti jo 4vuotta. Uskomattomalta tuntuu kuinka aika kuluu nopeasti, mutta tavallaan hitaasti. Paljon on tapahtunut neljässä vuodessa, vanhempana olemme kasvaneet lasten mukana, asunnot ja paikkakunnat ovat vaihtuneet ja nyt meitä onkin jo neljä.
Ainosta on kasvanut neiti ja edelleen oma luja tahto joka näkyi jo vauvana nostaa päätään. Vähällä ei luovuteta jos jotain päätetään, sääntöjä noudatetaan nykyisin välillä kirjaimellisesti, mutta sitten taas ollaan niin isoja tyttöjä.
Eilenkin sain kuulla monta kertaa " Äiti mä oon susta niin ylpeä!" kun Aino oli innoissaan synttärijärjestelyissä
.
Teimme koristeita ja leivoimme kuivakakkua (banaanikakua) niin innoissaan oli ettei nukkumaan käynnistä meinannut tulla mitään ja oli sitä mieltä klo viiden aikaan, että nyt on aamu. Synttärijuhlat ovat takanapäin ja ilmeisesti ne olivat mukavat ja tunnelmat illasta olivat jo hyvin väsyneetkin. Yhdet synttärit takana mutta joulu edessä. Vielä riittää askarteluja ja puuhaa, onneksi edes yhden päivän Ainokin pääsi tokaisemaan " Äiti täällä on niiin siisti'" niin oli.. olisipa vielä huomennakin ;)
