Nyt veikkamaan mikä päivä vauva syntyy!
--------------------------------------------------------------------------------------------->
ps. ei mulla oo yhtään tekemisen puutetta ;)
Neuvolaa ja paketin tuomaa iloa
Tämän viikon kohokohta oli tänään kun pääsimme käymään neuvolassa.
Neuvola kuulumiset ovat ns. tasaisen tylsät.
Ei mitään uutta. Kaikki kohdillaan mikä on hyvä, mutta silti toivoisi jotain mullistavaa.
Syntyispä jo!
Painoa on tullut vain 100g per viikko mikä yllätti.
Neuvola täti arvioi vauvan olevan noin 3700 kg joten minunkin harteilta putosi pelko ```jättivauvasta``. Neuvola aikaa varattiin vielä ensi viikon maanantaille ja jos vauva ei ilmoita itsestään mitään siihen mennessä, käynnistetään synnytys viim. 26.4-> Eli jos kaikki menee niinkuin anoppi povaa niin vauva syntyy samana päivänä kuin isänsä :) Minun veikkaus on 20 pv kuten isosiskonsa syntymäpäivä, mutta vain eri kuukausi
 |
| Rv 40+3 |
Ainoa mikä huolettaa ja vie voimat on nyt vaivaava flunssa. Onneksi lämpöä ei ole, mutta...yskiminen ja supistelu yhtä aikaa ei ole kovin nannaa.. yritä siinä samalla pitää jalat yhdessä ettei mene pissit housuun :D
 |
| Samikset |
Tänään kävimme hakemassa ihanan paketin postista!
Me & I paketti saapui ja olin ihan yllättynyt miten kiva oli tuo sammakko paita.
Hirveästi en tästä mallistosta tykkää sammakoineen ja pandoineen, mutta tuo paita oli ehdottomasti paras.
Housut oli saatava molemmille, on ne vaan niin ihanat ja minullekkin mahtui nyt jalkaan koon S housut, enpä olisi uskonut. Ajattelin että kyllä ne synnytyksen jälkeen menee, mutta jo nyt..Onneksi otin s enkä m -kokoa. Entiset pöksyt jotka olen ostanut kaksi vuotta sitten on säilynyt niin hyvässä kunnossa että hyvällä omallatunnolla raaskin ostaa nämä pitkätkin. On ne vaan niin mukavat.
Kyllä nyt kelpaa näillä yogapantseilla!
Synkkääkin synkempi maanantai
Synkkä ilma, temppuileva 2,5 vuotias ja viimeisillään oleva äiti ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Varsinkaan kun on maanantai ja kaikki tuntuu vaikealta. Onko pakko herätä, tehdä ruokaa, laittaa pyykkiä. Jääkaapista löytyy aamupala tarvikkeita. Kuka jaksaa tehdä leipää taikka puuroa, muroja löytyy. Tänään on maanantai ja mennään helpoimman kautta.
Ruokakaupassa käynti on päivän sosiaalinen tapahtuma joka hirvittää jo etukäteen, flunssaisen , uhmaikäisen kanssa. Joka asiasta saa vääntää kättä, kiristystä ja uhkailua. Ärsyttää olla koko ajan vihainen ja huonolla päällä. Kaikki on vaikeaa. Ei se mitään jos olisi vain temppuileva kaksivuotias, mutta kun on tämä pyöreä maha täynnä vauvaa. Et pääse perästä niin nopeasti kuin tahtoisit ja supistukset jotka vaivaavat vähän väliä ei yhtään helpota asiaa. Hampaat irvessä siis eteenpäin kun omakaan luonto ei anna periksi. Jos nyt luovutan niin mihin joudun kohta kun tuo riiviö kasvaa.
Kaupassa käytiin. Hermo meni. Tyttö ei suostu istumaan kärreissä vaan meni omien kanssa. Joskus menee hyvin, mutta tänään ei. Tietenkään. Yritän ostoslapun kanssa katsoa mitä sitä vielä tarvitsisi kun toinen on kyykistynyt pakastealtaiden luo, säätämään lämpötilaa. Miten siinä sitten keskityt siihen ostoslappuun? Verenpaine nousee ja yrität pyytää nätisti. Ensin tehoaa, sitten tyttö juoksee toisen pakastealtaan luo. Ei tehoa enää....Tällä kertaa olin fiksu ja otin isot kärryt pienien rinnalle. Laitoin tytön istumaan kärreihin kun ei uskonut taaskaan puhetta. Huudon kanssa. Siinähän istui ja pysyi paikallaan. Sain maksettua ja pakattua sekä Aino pysyi tallessa, olotila oli melko helpottunut tämän reissun jälkeen. Siitä kuitenkin selvittiin ja
Jotain unohtui vaikka oli ostoslappu. Joten matka jatkui toiseen kauppaan ja paremmalla menestyksellä, onneksi.
Jos käyn tytön kanssa kaupassa on se kello 10 sillä silloin voimme ``tapella`` rauhassa. Kaupassa on vain muutama hassu mummo/pappa sekä kaupan työntekijät täyttämässä hyllyjä. Eipähän näy tuttuja siihen aikaan ;)
Olisi ollut kiva jos itkukohtauksilta olisi vältytty kotiin tultaessa, mutta ei. Kielsin haarukalla juomasta maitoa. Tyttö kaatoi koko mukillisen maitoa siitä hyvästä pöydälle. -> jäähypenkille, huudon kanssa. Kokoajan saa jostain asiasta kiristää, mutta silläkään ei ole pitemmän päälle mitään tehoa. Se kestää sen hetken ja jo seuraavasta asiasta temppuillaan. Toivon mukaan tämä on taas jotain näitä ohimeneviä vaiheita sillä kohta kiikutan Ainon hoitoon, äitin pää ei nimittäin kestä enää jos homma jatkuu tälläisenä kovinkin pitkään.
Ruokakaupassa käynti on päivän sosiaalinen tapahtuma joka hirvittää jo etukäteen, flunssaisen , uhmaikäisen kanssa. Joka asiasta saa vääntää kättä, kiristystä ja uhkailua. Ärsyttää olla koko ajan vihainen ja huonolla päällä. Kaikki on vaikeaa. Ei se mitään jos olisi vain temppuileva kaksivuotias, mutta kun on tämä pyöreä maha täynnä vauvaa. Et pääse perästä niin nopeasti kuin tahtoisit ja supistukset jotka vaivaavat vähän väliä ei yhtään helpota asiaa. Hampaat irvessä siis eteenpäin kun omakaan luonto ei anna periksi. Jos nyt luovutan niin mihin joudun kohta kun tuo riiviö kasvaa.
 |
| Näillä varusteilla tänään kaupoilla |
Kaupassa käytiin. Hermo meni. Tyttö ei suostu istumaan kärreissä vaan meni omien kanssa. Joskus menee hyvin, mutta tänään ei. Tietenkään. Yritän ostoslapun kanssa katsoa mitä sitä vielä tarvitsisi kun toinen on kyykistynyt pakastealtaiden luo, säätämään lämpötilaa. Miten siinä sitten keskityt siihen ostoslappuun? Verenpaine nousee ja yrität pyytää nätisti. Ensin tehoaa, sitten tyttö juoksee toisen pakastealtaan luo. Ei tehoa enää....Tällä kertaa olin fiksu ja otin isot kärryt pienien rinnalle. Laitoin tytön istumaan kärreihin kun ei uskonut taaskaan puhetta. Huudon kanssa. Siinähän istui ja pysyi paikallaan. Sain maksettua ja pakattua sekä Aino pysyi tallessa, olotila oli melko helpottunut tämän reissun jälkeen. Siitä kuitenkin selvittiin ja
Jotain unohtui vaikka oli ostoslappu. Joten matka jatkui toiseen kauppaan ja paremmalla menestyksellä, onneksi.
Jos käyn tytön kanssa kaupassa on se kello 10 sillä silloin voimme ``tapella`` rauhassa. Kaupassa on vain muutama hassu mummo/pappa sekä kaupan työntekijät täyttämässä hyllyjä. Eipähän näy tuttuja siihen aikaan ;)
Olisi ollut kiva jos itkukohtauksilta olisi vältytty kotiin tultaessa, mutta ei. Kielsin haarukalla juomasta maitoa. Tyttö kaatoi koko mukillisen maitoa siitä hyvästä pöydälle. -> jäähypenkille, huudon kanssa. Kokoajan saa jostain asiasta kiristää, mutta silläkään ei ole pitemmän päälle mitään tehoa. Se kestää sen hetken ja jo seuraavasta asiasta temppuillaan. Toivon mukaan tämä on taas jotain näitä ohimeneviä vaiheita sillä kohta kiikutan Ainon hoitoon, äitin pää ei nimittäin kestä enää jos homma jatkuu tälläisenä kovinkin pitkään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)