H&M ja petollinen nettikauppa

Ensin vannon itselleni lakkoa etten tilaa Fb:n kirppareilta ja kuinka ollakkaan lähtee tilaus H&M:lle.

kevääksi vähän raitamekkoa ja kiva kolitsi!

 Totuus on kuitenkin se että Aino tarvitsi ihan oikeasti hieman uusia vaatteita. Hihat on monissa paidoissa jäämässä pieniksi ja leggareiden lahkeet alkaa olla lyhyet. 2- vuotis neuvolassa tytöllä oli pituutta 86 cm ja nyt varmaan hieman enemmän. Suurin osa vaatteista on jo kokoa 98/104!
H&M: n vaatteet tietäen en uskaltanut tilata pienmpiä jos ne vaikka vähän kutistuu pesussa.

Ihan ite!

Kevää kohti mennään ja väreissäkin se näkyy heti. Piti saada punaista, roosaa ja vaalenpunaista.

Ensimmäiset topitkin on nyt hankittu!

Tätä ihanuutta sai vaan koossa 92 ja voi, hihat on melkein jo lyhyet.

Vaatekaapin siivous olisi edessä, mutta sieltä löytyy monia vaatteita joista ei vielä raaskisi luopua. Bodejakin löytyy, mutta vaipattomuuden myötä on niiden käyttö jäänyt pienemmälle. Tyttö osaa avata nepparit potalle mentäessä muttei saa niitä kiinni. Ne kuitenkin on aika käteviä esim. mekon alla. 

Hassua ajatella että nuo kooon 98/104 vaatteet pitäisi mennä melkein 4 ikävuoteen saakka. Pienten osastolta ei enää 98 vaatteita oikeastaan löydy vaan pitää mennä isojen puolelle. Ne pienempien vaatteet näyttää vaan aina söpömmiltä ja tietysti ovat vähän halvempia..

 Saas nähdä ottaako tyttö jossain vaiheessa kasvupyrähdystä vai onko tullut äitiinsä ja jää tälläiseksi tapiksi. 

Hahaa!
Niin se äiti sortu taas!
 Sainpahan uusia vaatteita!

Äitikin sai jotain...
villakangastakin odottamaan ensi syksyä, en usko sen vielä keväällä menevän. Kun halvalla sai..
Saas nähdä meneekö se sitten päälle. Nyt voi vaan mallailla :D

Ihastuin tuohon väriin!!
Älkää antako naulakon rojuineen häiritä.

Super iso tyttö!

Meillä on jo pieni hiihtäjän alku, ehkä tuleva kilpahiihtäjä ;)

 tai sitten ei. Larin mummo oli sitä mieltä että onhan nyt tytölle sukset saatava, kun ne vielä olivat Tokmannilla tarjouksessa. Antoi Ainolle suksirahat ja me teimme työtä käskettyä. 

Ajatus suksista on vain enemmänkin huvittanut ja varsinkin sitten hiihtämisestä. Ainon hermot eivät tunnetusti ole kovin pitkät ja suksien testailua on pitänyt harrastaa viikon verran. Noh, isi sai ne säädettyä viime sunnuntaina. Itse en ruvennut konttailemaan ja kyykkimään pienen hiihtäjän vierellä joten jätin tämän homman isän ja tyttären väliseksi harrastukseksi. 

Kun sukset saatiin jalkaan ja sauvat käteen.Voi sitä hymyn määrää mikä Ainon naamalta loisti :) Olihan tyttö nähnyt muidenkin hiihtävän ja nyt pääsi itsekkin kokeilemaan. Pystyssä pysyi, eteenpäin pääsi ja sauvat pysyi kädessä sekä hermot  kasassa. Oli siinä äidillä ja isillä ihmettä, miten hyvin se onnistuikaan! 

Eikä tässä vielä kaikki. Aino kun siirty omaan huoneeseen nukkumaan oli tarkoitus että tyttö jossain vaiheessa saataisiin sinne nukahtamaan itse. Minä mahan kanssa nukuttamassa pienessä sängyssä ei oikein enää tuntunut hyvältä. Isi nukutti Ainon yö unille, mutta päivisin homma jäi minulle. Ajatus siitä että minä, vauva ja Aino päiväunille käymässä ei oikein napannut. Joten rupesimme tekemään jotakin asian suhteen.

Edistystä on tapahtunut ja Aino nukahtaa itsekseen omaan sänkyyn. Luen kirjan ja peittelen jonka jälkeen jätän tytön omaan huoneeseen. Aino huhuilee äitiä ja saattaa hieman tirauttaa, mutta tokaisen että äiti käy omaan sänkyyn nukkumaan ja kauniita unia. Tyttö nukahtaa alta aika yksikön, milloin nalle kainalossa tai nukke. Pistää vaan miettimään että näin olisi voinut tehdä jo ajat sitten. Noh, parempi nyt kuin ei milloinkaan. Enemmän se minua kirpaisi kuin tyttöä ;) 

Aino nukkuu yönsä levollisemmin ja ei enää turhia herätyksiä, äitin tai isin huutoa yöllä huoneeseen. Tyttö herää vessaan 1-2 kertaa yöllä ja arvatkaas mitä!!!?

 Kipittää itse potalle ja takaisin sänkyyn. Onko meillä vähän iso tyttö!! :´ )

Vaatteita(ko)?

Olen saattanut mainita muutaman kerran hurahtaneeni lasten vaatteisiin. Noh, ehkä pahemman kerran on nyt käynyt. Postilaatikkoon on ilmestynyt paketteja ehkä hiemankin usein. 

Tässä muutamia juttuja joita on tullut ostettua facebookin kirppareiden tai muiden kirppiksien kautta.

On tullut jemmailtua isompia että pieniä kokoja. Olen ihastunut lindexin ihaniin kuoseihin joita ei tällä hetkellä kaupoista löydy.

 Järjestellessä vauvan vaatteita huomasin että nyt on sen verran 62-68 bodeja että hohhoijjaa. Näinköhän näitä tulee käytettyä. Katsotaan kuinka käy. Minkäs sitä itselleen mahtaa ;) 

 Ja isosiskollekkin on löytynyt muutama paita ihanilla kuoseilla

 Nyt olen kuitenkin hillinnyt itseni ja ainoa juttu joka on postissa tulossa, on haalari joka soveltuu hyvin turvaistuimeen. Eli pussimainen alaosa jossa on reikä turvavyölle. Ehkä pahamaineista on pyöriä kirpputoreilla ja löytää haluamansa halvempaan hintaan kuin normaalisti. Se laskee kynnystä ostaa esim. body joka maksaa 3e postikuluineen. joten kuka enää ostaa uutena mitään?? ;)

 Tämähän on vain ekologinen tapa kierrättää eikös juu??

Pikkutytölle pieni mekko <3

Tämä mekko on yksi suosikeista ja olen sen alennuksesta löytänyt. Kuosi on ihana ja tätä ei tulla antamaan tai myymään eteenpäin vaan tämä päätyy kehyksiin muutaman muun vauvajutun kanssa sitten tulevaisuudessa.
Tarkoitus on kerätä kehyksiin Ainon ja vauvan juttuja joita ovat pienenä käyttäneet ja ripustaa seinälle muistoksi vauva-ajasta.

Täällä me ollaan!

Tämä taukoilu kirjottamiseen tarkoittaa että on tapahtunut vaikka mitä. Juttuja kuvineen on jonossa kuhan saan niitä vain julkaistua.

Näihin päiviin (to-ti) on mahtunut neuvolaa, uusia taitoja, tupareita, amarillossa käyntiä kahdestaan, vaatepakettia, äitipolikäynti ja tentti sekä ihan vaan tylsistymistä. Nyt  kun tentti on pois alta voin jo miettiä jotakin muuta! Eikä muuten tarvitse vuoteen miettiä yhtään tenttiä!!

Maha kasvaa kovaa vauhtia, yllätys. Jalkoja on turha pälyillä kun niitä ei nää kuin peilin kautta ;) 

Perjantaina kävimme neuvolassa ja eipä mitään ihmeitä. Verenpaine on alaalla, mutta niin se on ollut tähänkin asti.  Supistukset  hieman rajoittaa menoa sillä niitä tulee 5-10 päivässä ja jotkut on kipeämpiä kuin toiset. Yhtään ei helpota että vauva on kääntynyt pää alaspäin ja heiluttelee päätään niin että välillä oikein vihloo tuonne alas.
 Äitipolikäynti kuitenkin varmisti etteivät supistukset ole edistäneet tilannetta niin että kaveri syntyisi. Eli normaalia elämää voimme viettää, mutta jos supistukset eivät lakkaa ollenkaan niin sittenhän se onkin käynti sairaalalla. Kunhan nyt viikot menisivät eteenpäin ja olisi jo viikko 35 ! Sitten ei enää kaverin tuloa yritetä estellä. Minun tuurilla laskettuaika ylittyy eikä vauvaa kuulu kuin huhtikuun lopulla.

Hiihtoloma on käynnissä ja kaikki viettävät sitä jossain muualla kuin kotona. Noh kumpa mekin, mutta ei. Lari on normaalisti töissä ja me muut kotona. Kauemmaksi en uskalla Ainon kanssa kahdestaan lähteä joten ei jää kauhesti vaihtoehtoja... me vaan ollaan ja möllötetään.

Kuva viime perjantaina otettu rv 33

Maha kasvaa niin että paidat jotka ostin alennuksesta alkavat jäädä lyhyeksi. Nukkuminen on katkonaista ja vessassa saa ravata yöllä. Voin sanoa että välillä tuntuu siltä etten tee muuta kun valita ja mielialat heittelehtivät minkä kerkeävät. Voi Lari raukkaa joka kaiken joutuu kestämään!

Odotan jo ensi viikkoa ja sitä seuraavaa sillä nään ihmisiä ja saan jotakin sosiaalista elämää ;) alkaa kotiympyrät hieman kaatamaan seiniä päälle. Enää olisi kuusi koulupäivää/Ainon hoitopäivää jäljellä. Huh ja apua! niin se aika menee vaikka tuntuu ettei viikot etene millään... :D

Valmisteluja

Aurinko on alkanut pilkistellä pilvien takaa ja kaikki tuntuvat puhuvan oudosta valoilmiöstä.

Tämä talvi onkin mielestäni ollut tasaisen harmaa ja luminen. Mukavaa on se ettei muuutamiin viikkoihin ole ollu kovia pakkasia, mutta kyllä tuo auringon pilkistely on saanut hymyn huulille.

Ehkä se kevät alkaa jo lähestyä?

Kohta onkin jo maaliskuu.

ja huhtikuu lähestyy..

 Meillä alkaa kaikki olla pikkuhiljaa valmiina vauvaa varten. Hoitopöytä on laitettu makuuhuoneen nurkkaan ja vaatteet pesty laatikkoon odottamaan käyttäjäänsä. Tuntuu siltä että onhan nuo tuossa nyt valmiina, mutta silti pitäisi tehdä vielä vaikka mitä. Vaipat on hankkimatta ja sairaalakassit pakkaamatta yms. Vaipoilla tai sairaalakassilla ei nyt niin kiire ole, mutta jotenkin sen kassin pakkaaminen tuo tunteen siitä ettei vauva varmasti synny . Ehkäpä juuri siksi se pitäisi pakata. Supistuksia on ollut ilmassa. Kuitenkin vain silloin tällöin, mutta eilen uskaltauduin saunassa pyörähtämään ja olen vielä kotona. Muutamia supistuksia tuli, mutta ei sen enempää ja hyvä niin.

Mielestäni haittaa siitä ei olisi jos vauva päättäisi syntyä muutamaa viikkoa etuajassa. Viimeksi ennakoivat supistukset ja sairaalakäynnit eivät johtaneet yhtään mihinkään vaan Aino syntyi 7 pv myöhässä. Se oli sitä kohtalon ivaa. Nyt kuitenkin kasassa olisi pysyttävä ainakin viikolle 11 eli kolmen viikon päähän. Sillä koulujutut pitäisi saada hoidettua pois alta. Sitten voisin jäädä ansaitulle mammalomalle. Vielä olisi edessä yksi tentti (ensi maanantaina) muutama palautettava tehtävä ja kirjoitus työ sekä esitelmää ja tietokone ohjelman näyttö.

Hankintoja olen saanut pois listalta ja sen huomaa myös rahapussin kevenemisessä sekä vauvan että Ainon vaatteiden kertymisessä. Olen kieltänyt itseni menemästä  facebookin nettikirpparille sillä nytkin on postissa tulossa jos jonkin moista vaatetta.

Kuitenkin jotain tarpeellista sain yhdeltä kirpparilta: lintu-/oravasuoja vaunuihin! Tälle ei Ainon kohdalla ollut tarvetta, mutta nyt kun asumme rivitalossa, on tämä hyvä olla mielenrauhani takaamiseksi. Liikkuuhan täällä myös kissoja joten eipähän tule yllätyksiä kun vauva nukkuu päiväunensa kaltereiden takana ;)

Perjantai

Viime perjantaina jouduinkin pyörähtämään sairaalassa kuten jo jotkut tietävät Fb kautta. 

RV 32

Syy vierailuun olivat perjantaina aamupala pöydässä alkaneet supistukset. Toki on sitä supistellut aikaisemminkin, mutta tällä kertaa ne eivät jääneetkään yhteen tai kahteen. Ne jatkuivat vaikka makasin sohvalla tekemättä mitään sekä muuttuivat koko ajan kipeämmiksi. Syytä en tiedä, ehkä liiallinen huomio tortaina,  ruusujen saattelemana laittoi vauhtia?? :D en todellakaan tiedä.

Arvoin soitanko neuvolaan vai enkö soita. No soitin lopulta ja sain ohjeen että kokeile juoda vettä vähän isompi määrä ja jos ei mitään vaikutusta niin soita sairaalalle synnytyssaliin. Että ne antaa sieltä piikin joka lopettaa supistukset.. Noniin. Emmin tunnin ja ilmoitin tilanteesta Larille joka oli töissä.
Perjantaisinhan me olemme kotosalla Ainon kanssa, mutta en olisi voinut Ainoa mukaan ottaa.. joten lari oli hälytettävä mukaan Ainoa katsomaan.

Soitin sairaallalle ja sinnehän se käsky kävi. Autossa supistuksia alkoi tulla alle 5 min välein ja kipeitä sellaisia. Sairaalalle päästyäni tuntui että en pysty kävelemään. Onneksi siis lähdettiin vaikka taas epäilin, että tarvitseekohan sitä ja että kuitenkin ne loppuvat kun Mikkeliin asti päästään.

<3

Sairaalassa lääkäri tutki tilanteen ja kaikki oli normaalia supistuksia lukuun ottamatta. Sain piikin, toisen ja kolmannen. Iltaan mennessä ne eivät olleet auttaneet vaan supistuksia tuli yhä. Lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset aiheuttivat tärinää ja sydämmen tykytystä kun pulssi nousi sataan maatessa sängyssä. Toivoin vain ettei enää yhtään piikkiä. Lopulta sain vielä suun kautta tabletteja neljä joidenka seurauksena supistukset laantuivat. Onneksi.

Lauantaina ei supistuksia tullut kuin muutama ja olo normalisoitui. Kuitenkin kova hinku oli pois sairaalasta Ainon ja Larin tykö. Aino sai olla yötä mummin hoivissa ja isi majaili Mikkelissä odottaen lisä inffoa jos jotain suurempaa olisi tapahtunut. Lauantaina olin seurannassa klo. 14 asti ja pääsin pois. Kuitenkin nyt on oikeasti otettava rauhallisesti.

Näillä viikoilla ei vielä synnytetä Mikkelissä  vaan Kuopiossa. Joten nyt kaksi viikkoa on otettava erittäin iisisti, ei kurotella tai nostella Ainoa tai muutenkaan rehkitä kotihommien kanssa.
Niin sitten synnytyskin onnistuu jo lähempänä kuin Kuopiossa.
Paino arvion mukaan maha-asukki painaa 1,8 kg, mutta kumpa kestäisi mahassa vielä ainakin kuukauden !

Kontrollikäynti sairaalalle varattiin reilun viikon päähän, jotta voidaan tarkkailla tilannetta ja hyvä niin on äidinkin olo rauhallisempi!

14.2

Aino oli askarrellut hienon kortin hoidossa

 Meidän ystvävänpäivä meni normaalisti koulussa, hoidossa ja töissä käyden kuten varmaan kaikilla muillakin. Kuitenkin jotain erikoista siinä olikin sen enempää etukäteen aavistamatta.

 Tahtoisin sanoa että sain ruusun avopuolisoltani, mutta sainkin sen Mitro Revolta ;)  Jos tiedätte Europarlamentaarikon, Isä Mitro. Kyllä vain, hän vieraili meillä luennoitsijana Mikkelin ammattikorkekoululla kurssillamme kansainvälisyysosaaminen. Puolitoista tuntia euroopan unionia ja uskontoa, politiikkaa ja letkautuksia. Jos ei muuta voi sanoa niin siinä vasta on persoona jonka hymylle ei voi kuin hymyillä. Lyhyt ja pyöreä, mutta puhujalahjoiltaan aivan mainio :)

Luennon lopuksi Mitro ojensi kaikille naisille ruusut kädestä pitäen. Minä sain ylimääräistä huomiota ulkomuodostani ja siunausta, onnitteluja ja kaksi ruusua yhden sijasta. Voisiko sanoa että ikimuistoinen ystävänpäivä :)  Mitro arvasi mahassani asustavan tytön ja sain jämäkän käden puristuksen ja mairean hymyn, jonka saattelemana naama punaisena koitin koota itseni ;)

Voi siis sanoa että tämä lapsi on jo siunattu ennen syntymäänsä.

Nukkumisjärjestelyt uusiksi

Aino on nukkunut tähän asti meidän huoneessa häkkisängyssä. Isojen tyttöjen sänkyyn siirtyminen on ollut pitkään mietinnässä, varsinkin kun kakkonen ilmoitti tulostaan. Entiseen asuntoomme emme viitsineet raahata minun vanhaa nuorisosänkyä, olisihan se ollut vain tiellä muutonkin keskellä. Nyt kuitenkin olemme kahden viikon sisällä tehneet jotakin asian hyväksi.

Saimme sängyn Ainon huoneeseen, patjan hankittua. Sänkyyn ollaan viikon verran tutustuttu ja siinä pyöritty päiväsaikaan. Perjantaina aloittelimme siinä päiväunien nukkumisella ja  Ainokin ihan hämmästyi kuinka hän nukkui omassa huoneessaan. Tarkoitus oli että nukutaan ensin muutamat päiväunet ja katsotaan miten lähtee käyntiin. Kuitenkin Aino oli eilen sitä mieltä että hän nukkuu omassa sängyssä yön.

No sinne tyttö laitettiin nukkumaan ja yhdellä heräämisellä selvittiin. 5 aikaan kävin tytön vieressä ja puoli 8 aikaan, Aino heräili. Voiko paremmin mennä ekaksi kerraksi ! :) Tietysti voi olla että tässä mennään vielä takapakkia, mutta aika lupaava alku :) ja onhan tässä vielä aikaa vauvan tuloon noin kaksi kuukautta joten tätä keretään harjoitella. Kivi vierähti sydämmeltäni kun kaikki alkoikin sujua kuin itsestään.

Tuli siinä äidillekkin kyynel silmään kun häkkisänky ammotti meidän huoneessaan tyhjän panttina ja iso tyttö  omassa huoneessaan :´ )

Vielä kun saisi tytön nukahtamaan itsekseen niin kaikki olisi täydellistä.

Meidän makuuhuoneessa häkkisänky on laitettu ns. pois käytöstä, odottamaan vauvaa. Juuri kun sain häkkisängyn laitettua niin ettei se vie tilaa, tulee hoitopöytä ja makuuhuoneemme muuttuu hyvinkin ahtaaksi. Muistutus siitä, meille oikeasti tulee vauva ja kaikki alkaa taas alusta :D

Väsymystä

Raskausviikoja pyörähtää käyntiin jo 31! Vointikin alkaa olla sen mukainen. Tunnen itseni ryhävalaaksi ja tällä viikolla olen ollut erittäin väsynyt. Väsymystä korostavat alhainen verenpaine ja siihen yhtälöön aikaiset herätykset. Keskiviikko iltana tuntui etten pysty syömään kun päässä heittää. Torstaina kävin tarkistuttamassa verenpaineen ja alhaallahan se oli. Olo on parantunut hieman ja pientä suuolasta voin  nyt syödä, hyvällä omalla tunnolla. ;)

Kaksi viikkoa hiihtolomaan, joten jos nyt mieli ja kroppa kestäisi nuo  aikaiset heräämiset, niin ei tarvitsisi ajatella mitäään sairaslomia, niihin ei nyt olisi varaa! Jospa vain osaisin ottaa rennosti enkä hötkyillä joka suuntaan. Tänäänkin olimme Ainon kanssa kotosalla, noh siivouspäivähän siitä tuli. Se siitä rauhallisuudesta :D kuitenkaan en mattoja ruvennut puistelemaan

Tätä iltaa piristää elokuva: 21 tapaa pilata avioliitto! Viimeksi olemmekin käyneet yhdessä elokuvissa noin vuosi sitten. Johan on aikakin, voi sitten hyvällä omalla tunnolla mennä taas vuoden päästä ;)

Rentouttavaa viikonloppua!

Minä yritän tankata ihanaa, ruotsia päähäni kun maanantaina olisi tentti... jess! -.-

Maanantai

Maanantai on toivoa täynnä kuhan pääsee sängystä ylös. 

Yleensä mitään ongelmaa ei ole nousta, mutta tänään en olis jaksanu millään. Yläällä olimme jo kuitenkin puoli 8 jälkeen. Aamupalaa nassuun ja suunnaksi neuvola. Neuvolassa kaikki hyvin ja seuraavan kerran jo kahden viikon päästä. Aino ei pysynyt huoneessa vaan halusi leikkiä ulkopuolella, mikäs siinä jos uudet lelut, varsinkin nuket kiinnostaa. Äiti sai rauhassa kuunnella pienen palleron sydänäänet. On vauva kääntynyt jo oiken päin. Ajattelinkin näin käyneen kun välillä tuntuu että sisällä olisi käynnissä rumputuli. Jalat heiluu kylkiluiden kohdalla oikealla ja kädet tai niin luulen alaalla vasemmalla, yritä siinä sitten olla. ;)

Neuvola kuulumisia:

verenpaine 109/60

Hemppari 120 

(ihmettelen! viikkoon en ole muistanut ottaa rautaa)

kohdunpohjan korkeus 27,5

Ainolle bongasin Fb nettikirpparilta välikausipuvun 7e ja sehän meiltä puuttui. Nyt on puku jossa värit natsaa,  mun mielestä ihanat! Merkki on Ciraf . Jos siltä tuntuu voi hankkia toisen puvun jotta tätäkin voi pestä. Kankaat ei välttämättä ole laadukkaimmasta päästä, mutta hyvin tällä alkuun päästään kevään varustuksessa. Jemmassahan on Ainolle joululahjaksi saatu Kimberin pipo joka sopii paremmin kuin hyvin.

Iskikö hulluus? ehkäpä..

Pakolliset lihapullat ja rikoskumppanini Tiina ;)

Ikea reissu on takana ja jalat edelleen hellänä ! Budjetti meni hienosti yli -.- ja tavaraa mätettiin kärryyn kuin suuremmatkin mielipuolet. Hyödyllisiä juttuja löytyi siis enemmän kuin olin ajatellut ;)

Vessan hyllyjä, tabletteja, kynttilöitä,sisustustarroja (todella tarpeellisia! ) , taulu eteiseen, liukuestomatto, tyyny ja peitto Ainolle, mobile ja hoitoalustan suojus, jälkiruoka astioita jne..

Paras heräteostokseni on suojus hoitoalustaan! En edes tiennyt sellaisia olevan ja kun hoitoalustan ulkonäkö ei miellytä niin sain nyt siihen oikein kivat frotee -suojat!
 Onneksi kaikkea ei löytynyt mitä netistä vähän etukäteen kattelin, mutta taulu eteiseen oli löytö! Aivan ihana, koostuu kolmesta palasesta, juuri jotain neutraalia ja nättiä johon ei heti kyllästy! Sopii kuin nakutettu lipaston päälle! Nyt vain saisi tuon miehen laittamaan kaiken seinälle/paikoilleen.. taulut odottaa laittajaansa

Kumpa kaikki olisi jäänyt Ikean ostohoihin. Kuitenkin lähdimme vielä Ikean jälkeen Karismaan josta tehtiin löytöjä ehkä enemmän kuin laki sallii. Siellä hulluus sai vallan.Kumpa olisi ajettu ohi, tai sitten ei ;)

 Poikkesimme lastenvaateliike Jasper Juniorissa, jossa ehkä sekosin täysin nähtyäni -50, -60 ja -70% alennukset. Voiko niin hyviä tarjouksia edes ohittaa jos kyseessä on Reiman, Jonathanin, Espritin ja Tutan sekä monen muun merkin alennuksia, ulkovaatteista sisävaatteisiin.

Pohdintaa on ollut ensi talven toppahaalarista, mutta en silti halunnut pulittaa siitä 100e ja isommat koot kun maksavat. Kyseisestä liikkeestä löysin Jonathanin haalarin 104 cm ja alle 50 e, ovh 89. Mikään isompien haalarien kuoseista ei ole miellyttänyt ja ihan varma en vieläkään ole, pidänkö siitä että haalarin alaosa on yksi värinen.. mutta kun halvalla sain..Miksi vauvojen haalarit on miljoona kertaa nätimpiä??
 Mukaan lähti Ainolle myös isommat hanskat, ihana pipo <3 ja mekko jota en vain voinut jättää hyllyyn!

Pienellekkin tietysti löyty vaikka mitä.. yökkäri, body, puolipotkarit, Tutan pöksyt ja isommat persikan väriset pöksyt ensi syksyksi. Nalle -merkistä en ollut ikinä kuullutkaan, mutta ihania kuoseja ja hieman erilaisia joita hyvin yhdistää liloihin tai valkoisiin housuihin. Myönnän nyt on meneillään itselläni lilakausi, lastenvaatteissa, mut haittaakse??

Nyt ollaankin sitten säästökuurilla hutikuuhun :>

Uusi lelu ja sekavia tunteita

Kauan haaveissa ollut lelu <3

Nyt se saapui ja hain sen postista tiistaina! Siitä se rakkaus alkoi <3 

Voiko olla ihanampaa kuin laadukkaat ja onnistuneet kuvat.

Vihdoin!

rv 30

Tämä viikko kiteytyy seuraaviin: uusi asunto, kamera ja vauvan vaatteet. Paljon tekemistä. Supistuksia ja tunteiden kirjoa.

Olisi tekemistä, mutta jotenkin tuntuu ettei yhdessä päivässä kerkeä paljoakaaan. 

Herätty on ajoissa n. 7.30 ja kun saat aamuhommat hoidettua, käytyä pihalla, tehtyä ruoan ja laitettua Ainon päiväunille tuntuu ettei kerkeä tekemään sitä mitä pitäisi.. esim. järjestelemään valokuvia albumiin tai laittamaan vauvan vaatteita järjestykseen, ei, silloin norkoilen koneella kuin voisin vaikka vetäistä pienet tirsat tai tehdä jotain hyödyllistä. Tällä viikolla oli Ainolla hoitoa vain kahtena päivänä, joten kotona ollaan keretty olemaan ja kiristelään hermoja.

 Tavarat on paikallaan. Nyt on vauvan vaatteet kaivettu esiin ja laitettu isot jemmaan odottelemaan. Kerkesin panikoida hävittäneeni osan vauvan vaatteista, mutta kyllähän ne löytyi, onneksi! En ole myynyt Ainon yhtäkään pientä vaatetta ja aloin jo miettiä miten hataraksi pääni on muuttunut kun täältähän laatikosta puuttuu vaikka mitä. Tunne siitä että tietää laittaneensa kaikki tavarat yhteen paikkaan ja huomaa ettei kaikki olekaan siellä. Paniikki iskee, lopulta vauvan vaatteita löytyi yhdestä jätesäkistä, äitini luota jonne olimme vieneet sen ennen muuttoa. Lisää muovilaatikoita ostoslistalle ja niihin jos lajittelisi erikokoiset vaatteet.

Kuten olen aiemminkin maininnut, nyt on tullut ostettua vauvan vaatteita tyttöjen väreissä ja hieman jo mietin tuleekohan näitä käytettyä kun on niitä entisiäkin, Ainon vanhoja ja minun vanhoja. Huoli oli melko turha, tai niin yritän uskotella itselleni. Sillä vaatteita oli, mutta ne olivat pääosin valkoisia tai neutraaleita kun emme tienneet Ainon kohdalla kumpi sieltä tulisi. Voipi olla että tulevan palleron kohdalla käytetään enmmän vaalenpunaista vauvana. Kovasti sanoin Ainoa odottaessa etten pidä vaalenapunaisesta, kuinkas kävikään!

Voi lapselle pukea sopivassa määrin tyttömäistä, ei sitä tarvitse vuorata pinkkiin ;)

Pieni leipuri.
Ensimmäinen oma pulla.

Eilen leivottiin pullaa ja laiteltiin valokuvia. Aino teki ensimmäiset rusinapullat :)

Hermo on ollut varsin kireällä. Aino temppuilee ja minun oleminen muuten onnistuu, mutta jos kyykistyn tai kurottelen lattialle niin supistelee. Äreä äiti joka järjestää itselleen liikaa tekemistä ei ole hyvä yhtälö omatahtoisen tytön kanssa. Ainolle on muuton myötä tullut taas vaihe että pelkää ääniä..

 (vaikka niitä ei ole enää puoliakaan entiseen verrattuna).  Elämä on kuitenkin tämän valituksen sijaan oikein helppoa ja mukavaa entiseen verrattuna. On sauna, Lari pääsee aikasemmin töistä ja voi käydä syömässä kotona. Pihalle pääsee helpommin ja  Ainokin nauttii, liukumäestä joka on meidän talon päädyssä. Tekemistä riittää!

Omnom

Onneksi on perjantai!
 Tänään on varsin mukava päivä! Aino sai leikkiseuraa jo aamusta. Ilalla tulee kummi kylään,äiti saa väriä päähän ja huomenna onkin suuntana Ikea!! Voin tuuletella ajatuksia muunkin kuin kotihommien ympärillä ;)

Tulossa siis Ikean ostoksia ja päivitettyä kuontaloa, mutta nyt toivotan oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
ja anteeksi tämä hyvin sekava postaus :D