Perjantai

Viime perjantaina jouduinkin pyörähtämään sairaalassa kuten jo jotkut tietävät Fb kautta. 

RV 32

Syy vierailuun olivat perjantaina aamupala pöydässä alkaneet supistukset. Toki on sitä supistellut aikaisemminkin, mutta tällä kertaa ne eivät jääneetkään yhteen tai kahteen. Ne jatkuivat vaikka makasin sohvalla tekemättä mitään sekä muuttuivat koko ajan kipeämmiksi. Syytä en tiedä, ehkä liiallinen huomio tortaina,  ruusujen saattelemana laittoi vauhtia?? :D en todellakaan tiedä.

Arvoin soitanko neuvolaan vai enkö soita. No soitin lopulta ja sain ohjeen että kokeile juoda vettä vähän isompi määrä ja jos ei mitään vaikutusta niin soita sairaalalle synnytyssaliin. Että ne antaa sieltä piikin joka lopettaa supistukset.. Noniin. Emmin tunnin ja ilmoitin tilanteesta Larille joka oli töissä.
Perjantaisinhan me olemme kotosalla Ainon kanssa, mutta en olisi voinut Ainoa mukaan ottaa.. joten lari oli hälytettävä mukaan Ainoa katsomaan.

Soitin sairaallalle ja sinnehän se käsky kävi. Autossa supistuksia alkoi tulla alle 5 min välein ja kipeitä sellaisia. Sairaalalle päästyäni tuntui että en pysty kävelemään. Onneksi siis lähdettiin vaikka taas epäilin, että tarvitseekohan sitä ja että kuitenkin ne loppuvat kun Mikkeliin asti päästään.

<3

Sairaalassa lääkäri tutki tilanteen ja kaikki oli normaalia supistuksia lukuun ottamatta. Sain piikin, toisen ja kolmannen. Iltaan mennessä ne eivät olleet auttaneet vaan supistuksia tuli yhä. Lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset aiheuttivat tärinää ja sydämmen tykytystä kun pulssi nousi sataan maatessa sängyssä. Toivoin vain ettei enää yhtään piikkiä. Lopulta sain vielä suun kautta tabletteja neljä joidenka seurauksena supistukset laantuivat. Onneksi.

Lauantaina ei supistuksia tullut kuin muutama ja olo normalisoitui. Kuitenkin kova hinku oli pois sairaalasta Ainon ja Larin tykö. Aino sai olla yötä mummin hoivissa ja isi majaili Mikkelissä odottaen lisä inffoa jos jotain suurempaa olisi tapahtunut. Lauantaina olin seurannassa klo. 14 asti ja pääsin pois. Kuitenkin nyt on oikeasti otettava rauhallisesti.

Näillä viikoilla ei vielä synnytetä Mikkelissä  vaan Kuopiossa. Joten nyt kaksi viikkoa on otettava erittäin iisisti, ei kurotella tai nostella Ainoa tai muutenkaan rehkitä kotihommien kanssa.
Niin sitten synnytyskin onnistuu jo lähempänä kuin Kuopiossa.
Paino arvion mukaan maha-asukki painaa 1,8 kg, mutta kumpa kestäisi mahassa vielä ainakin kuukauden !

Kontrollikäynti sairaalalle varattiin reilun viikon päähän, jotta voidaan tarkkailla tilannetta ja hyvä niin on äidinkin olo rauhallisempi!