Kesäkesäkesä

Se on virallisesti täällä!

 Miten ihanaa kun on lämmintä ja aurinko paistaa.

Tässä on nää kukat mut en varmaan katso sinnepäin

Äiti nyt riittää!

Ei enää kuvia minusta!

Tänään päätin sitten napata kameran pihalle ja ottaa muutamia kuvia Ainosta. Muutama kiva kuva tuli mutta tyttö vältteli aluksi kameraa kaikin tavoin ja ei suostunut katsomaan kameraan ;) 

Päivät menee hyvin pihalla. Aino viihtyy  ja touhuilee omiaan.

 Elli vetelee hirsiä vaunuissa ja äiti saa lukea lehtiä tai ihan vaan ottaa arskaa <3

Mikäs sen mukavampaa kuin välillä vain olla ja möllöttää.

Fiilistelyä

Valokuvat, niitä vain katselisi. 

Meillä oli kaverimme valokuvaamassa ristiäisissä ja voi, onneksi. Kuvat on juuri sellaisia kun halusin. Enemmänkin tunnelma kuvia, ei niinkään perinteistä poseerausta. Ja kerrankin en itse ole kuvien takana vaan itse kuvissa.

Ihania mustavalkosia kuvia <3 kiitos Jani!

Tytöstä tuli....

Elli Alina

H-hetki lähestyy!

Ristiäiset meni oikein hyvin, vaikkakin aamu oli omalta osalta hyvinkin ärsyyntynyt ja olisin voinut katseellani jonkun nirhata kun mikään ei onnistunut.  Tuloksetta laitoin omaa tukkaani kaksi tuntia ja sain aikaiseksi ainoastaan kiharat. Lopulta luovutin ja annoin olla, yhtään ei helpottanut kun kysyin Larilta, että onko parempi kiinni vai auki niin hän tokaisi - En mä huomannu mitään eroa.. Just, kiitti vaa ;)

Tämän hiusepisodin jälkeen olimme myöhässä tunnin ja hermoilin, että kuinka ehditään tehdä kaikki.. kaikki ehdittiin ihan hyvin, turhaan taas kiristelin hermojani. Apunahan oli äitini ja mummoni jotka hääräsivät keittiössä ja laittoivat kaiken valmiiksi. 

Pappi löysi hienosti paikalle kitaroineen, kuitenkin pyöri ja hyöri kuin mikäkin, että sai aikaan vieraissakin hieman hilpeyttä. Tavaraa oli olohuoneen täydeltä mukana ;)

Aino kyllästyi juhimiseen ja väen paljouteen alta aikayksikön, kengät lensi jalasta ja rusetti päästä.

Kuitenkin tyttö suostui kuivaamaan kastettaessa Ellin pään mikä oli ihanaa :)

Tunnin päikkäreillä, juhlimisen, trampalla pomppimisen ja varmaan keksipaketin syöneenä oli meininki aika 

levotonta seitsemän aikaan joten Ainohan nukahti autoon jo kahdeksalta kotiin mentäessä.

Jonka seurauksena heräsi yöllä viideltä

ja pyöri muutaman tunnin meidän välissä (onneksi kuitenkin  nukahti vielä hetkeksi)

Joten olo on kuin rankempien juhlien jäliltä :D

Hups!

Muutamia paketteja on tipahdellut postilaatikkoon lähipäivinä. Niin siinä käy kun sortuu selailemaan nettikirppareita taikka huuto.netin antia. Ei ehkä pitäisi. Parasta on kun löytää jotakin omaa silmää miellyttävää halvalla. No mikäs sen mukavampaa kun lehtien ja kirjeiden seasta löytyy pieni paketti ;) päivän kohokohta.

Tälläsisiä on tipahdellut laatikkoon lähipäivinä

Larin mielestä muistuttaa jonkun mummon verhoja ;)  mut mun mielestä ihana!

Nämä huuto.netistä. Rakkautta ensi silmäyksellä!
Ikinä tämmösiä kaupoissa nähnyt .
Huomaa kokoero muumi koko 60 ja P.O.Pin body 62

Piti saada nämä pöksyt vaaleanpunaisenakin (löytyy ennestään:punaisena,
valkoisena, vihreänä ja keltaisena) että mätsää yhden bodyn  kanssa ;)
Turhamaisuuttako?! Yep

Kesäsetti
Lämpimiä kelejä odotellessa

Toissa viikolla postista tuli myös semmoset 300 kuvaa jotka eilen vihdoin sain albumiin. Älkää ihmist tehkö sitä virhettä, että rupeatte laittamaan kuvia yli kahden vuoden takaa albumiin. Ihan järkyttävä homma varsinkin jos kuvat on koneella miten sattuu.Teettäkää ajoissa, älkää niinkuin minä teen ;)

 Kansiot siivottu ja kuvat kansiossa, mutta vain viime vuoden kesäkuuhun. Joten eikun teettämään lisää... Tämän viikon tarjouksena Photoboxilla onkin että 150 kuvaa kaikkine kuluineen 15 e . Joten uudet kuvat tilaukseen jos vaikka pääsisin vuoteen 2013.

 Hauskaahan tässä on se, että kohta meidän kirjahyllystä ei löydy muitakuin valokuva-albumeita sillä kahdelta vuodelta on 600 kuvaa albumissa, kuvakirjaa ja muita pikku albumeita jotka sisältävät mm. ristiäiskuvia. Ei voi sanoa etteikö kuvia olisi otettu  ;)

Kivaa viikonloppua! Meillä alkaakin viimein  valmistautuminen ristiäisiin,iik!

ps.nimi arvailuja tänne

Samikset

Olen aina kummastellut miksi kaksoset täytyy pukea samanlaisiin vaatteisiin. Sama paita mutta erivärisenä,voi teitä raukkoja. Serkkuni ovat tämän kokeneet, mutta nyt äitinä sen ymmärrän. Onhan se vaan paljon helpompaa! 

Kaiken lisäksi olen sortumassa samaan. Ajatus ei ole enää yhtään vastemielinen vaan päinvastoin. On hauska pukea lapsille jotain samanlaista, tytöt varmaan nirhaavat minut isompana tämän takia. Ehkäpä ajatus siitä että kaikki näkevät  että nämä ovat minun.  Kun niillä on jotain samaa päällä tai että he ovat sisaruksia.

Toinen yllättävä asia on, että olen pukenut pirpanalle ylleen kaikkea värikästä. Kesä vaikuttaa selvästi... mutta nyt en osaakaan käyttää niitä hempeitä ja vaaleanpunaisia vaatteita kuten Ainolla olisin halunnut. Nyt pitää olla väriä, punaista,mustaa sekä sinistä joita en voisi kuvitella Ainon päälle. Enemmän sukupuolineutraaleja värejä. Kuitenkaan en ole päässyt lilasta yli, mutta vaaleanpunaista on käytetty yllättävän vähän.

Posket kasvaa huimaa vauhtia 

 Tällä kertaa ei yhtään haittaa vaikka pienellä olisi ns. poikavärejä, mitä sitten jos joku luulisi pojaksi?!  Ei haittaa, kunhan minä tiedän että meillä on kaksi tyttöä. Sitäpaitsi kyllähän sen näkee jo katsomallakin että meillä on siro pieni tyttö ;)

<3 täyttä rakkautta <3

Matala lentoa

Viime päivät ovat menneet vauhdilla. Tekemistä olisi vaikka millä mitalla mutta mitään en meinaa saada aikaiseksi kun väsyttää ja on tullut nukuttua päikkäreitä. Viikonloppuna täydennettiin vaatevarastoa Karismassa ja sieltähän se minunkin mekko löytyi. Ei tarvinnut kuin kävellä Haloseen ja tsädäm siellä se odotti minua seinällä Miehiä kun on mukana ostoksilla kaikki käy huomattavasti nopeammin ja kaikki tuli ostettua mitä pitikin. :D

Takapihalle pitäisi kasvaa nurmikko

Ilmat ovat olleet niin ihanat ettei sisällä tekisi mieli pyöriä vaan auringon paiste vetää puoleensa. Lämmintä on mutta ärsyttää hikoilla hupparissa ja milloin missäkin takissa, mutta parempi näin kun kuumeessa sisällä. Sen verran pelkään taas rintatulehduksen tulemista.

 Ulkona ollaan oltu aamusta, grillattu ja vielä illasta. Sisällä kun hommat ei kiinnostaisi sen vertaa. Eilen kuitenkin otin itseäni niskasta  kiinni ja siivosin. Isi viihdytti lapsia pihalla kun heitin huushollin sekaisin. Ja sain metsästettyä viisi, VIISI hämähäkkiä tästä huushollista. Mukavaa on se, että tietää niiden syövän pölyä. Meillä on muurahaisia, hämähäkkejä ja jos tämä eläintarha alkaa kasvaa vielä koppakuoriaisilla alkaa minulle pikkuhiljaa riittää!!! ei yhtään örrimöykkyä tänne enää, kiitos!  (takapihalta löytyy, muurahaisia,kusiaisia, koppakuoriaisia, kotiloita jne.)

Suoraan katsominen on yliarvostettua

Tänään oli vauvalla 5 viikkos lääkäri.  Mihin tämä aika oikein häviää??

 Kaikki oli mainiosti mutta naama on ihan täynnä pieniä näppylöitä eli sehän tietää ristiäisiä ;)

Pitudessa mennään yläkäyrällä ja painossa nollakäyrillä

Painoa 5300g (+636g)  ja pituus 58 cm (+1,4cm)

Arvaa mun nimi!

Kuka arvaa oikein!? 

Hyvä meininki!

Nimeni noudattaa samaa kaavaa kuin isosikonkin nimi eli jotakin vanhanaikaista on luvassa, mutta mikä se on?

Sunnuntaina koittaa H-hetki ;)

Ristiäiset = Paniikki

Vauvan mekko, löytö kirpparilta
 (ristiäismekon jälkeen tarkoitus laittaa päälle)

Jostain syystä kehittelen tulevista ristiäisistä paniikkia itselleni. Vaikka suunnitelmat ovat selkeät, mutta moni homma näyttää olevan kesken. Jos mikään muu ei onnistu niin ainakin ristiäisten kulku on selvillä ja vieraille on tarjolla  kahvia sekä valokuvaaja on tulossa.  Vaatetuksen osalta Ainolla ja vauvalla on mekko päällä, mutta vieraista olisi varmasti mukavampi jos vanhemmillakin olisi jotakin yllään.

Tämä ihana mekko ja legginssit Next:tin verkkokaupasta

Asiat tuntuvat roikkuvan toisistaan. Lastenvalvojaa ei saa kiinni ja isyyden tunnistus pitäisi hoitaa ennen ristiäisiä, jotta saadaan tytölle oikea sukunimi  (vaikkei minun sukunimi kovin väärä ole ;)  Ja yllättäen tuntuu, että minä olen yksin hoitamassa koko ristiäistouhua. Onneksi papin tapaaminen sentään meni hyvin.  Miksi se vaan  on naisten homma hoitaa tälläiset asiat?? no-joo tiedän ettei siitä mitään tulisi jos miehet olisi asialla..

 Tarjoamiset on selvillä, mutta tekijät ei niinkään. Tälläkin kertaa aion vähentää omaa työmäärää sillä, etten leivo tai tee kaikkea. Reseptejä pitäisi selata ja poimia sieltä ne hyvät ja helpot. Servetit on tilattu nimen kanssa, mutta vielä matkalla. Itse en tiedä minkä koltun laitan päälle. Vanhat ei käy tällä kertaa päälle... Mekkoja on tulossa sovitukseen Bubbleroomilta, mutta postin jakelussa olikin tullut virhe ja  posti oli kuljettanut paketin Haukivuorelle, joka on aivan vastakkaisessa suunnassa, Mikkelin toisella laidalla. Ihanaa! muuten mekot olisivatkin olleet jo viime perjantaina haettavissa, mutta aivan väärässä Siwassa.

Ainon mekko tuli ihan kotiinkuljetuksena kotiovelle saakka, sanoisinko yllättävän hyvää palvelua Nex:tiltä! Eli jollakin on vaatteet päällä ristiäisissä, jotakin positiivista.

Kengät H&M

Se mikä on varmaa, että vieraat on kutsuttu ja vauva saa nimen. Tällä kertaa minun ei tarvitse puunata omaa huushollia lattiasta kattoon joka hieman helpottaa.

Minun olisi ehkä aika ottaa paperia käteen ja laittaa asiat ylös,  että tiedetään kuka on luvannut tehdä mitäkin. Niin voisivat ajatuksetkin selventyä eikä kaikki tuntuisi niin keskeneräiseltä ja stressikin voisi laskea.

 Se taitaa olla Karisman keikka ensi lauantaina josko sieltä isikin saisi kauluspaitaa ja äiti hankittua loput tarvittavat jutut. Kyllä tämä tästä, mutta olisi kiva jos ei tarvitsisi valokuvaajaa vältellä ristiäisissä, sillä tukkakin kaipaa kohennusta.

Aino odottaa kovasti että pääsisi juhliin syömään kakkua!

Ps. Ainon mekko oli todella edullinen samoin legginssit yhteensä setti jäi alle 20e. Kukkakuosit taitaa rulettaa ;)

12.5

Eilen vietettiin äitienpäivää. En saanut sänkyyn aamiaista tai mitään ihme hemmotteluja, mutta mieheni muisti äitienpäivän. Minua muistettiin kukkasin ja muumi mukilla. Pitkän vihjailun jälkeen sain kuin sainkin uusimman sesonkimukin ja vielä päivää aikaisemmin  ;) 

 Olisin toivonut toisenlaista äitienpäivää. Itsehän olin taas kipeä, kuumeessa, kylki kipeänä. Jostain olin saanut ilmeisesti kylmää vaikkaan en millään sitä voi uskoa. Lauantaina kävimme ostoksilla Mikkelissä ja pidin tiukasti takkia päällä rintatulehduksen pelossa, hikoilin ja tuskailin. Noh niin se vaan meinasi tulla ja eilisen makasin sohvalla. Tarkoitus olisi ollut käydä mummoloissa ja isomummoilla pyörähtämässä, mutta tällä kertaa Aino ja Lari tekivät sen kahdestaan. Minä ja vauva vietimme päivän sisällä vaikkakin ilma olis ollut aivan ihana. Se tässä äitienpäivässä oli mukavaa, että sain ainakin levätä kunnolla vaikka olin vauvan kanssa kotona, mutta kolmen viikon ikäinen onneksi nukkuu paljon.

Voin vaan sanoa että usko tähän touhuun alkaa loppua ja olen lopen kyllästynyt ja ärsyyntynyt koko imettämiseen. Keskikesälläkin on varmaan pilkkihaalari puettava päälle että voin ulkona olla, ilman tulehduksia.

Omaa äitiä muistin kukkasin, kortilla ja hiusharjalla joka muistuttaa hevosen harjaa, mutta kuulemma tuon parempaa harjaa ei olekkaan. Kortteihin tällä kertaa painettiin lasten jalat ja isomummotkin saivat pienen muiston joka jää jemmaan. Saman voisin toteuttaa valkoiselle paperille ja laittaa kehyksiin ihan omalle seinälle :)

Sunnuntaiaamuna
käveli rakkaus
minua eteisessä vastaan
Sillä oli pylly paljaana
se tahtoi syliin
Painoi poskensa omaani
vasten ja sanoi ‘ äiti ‘

Puhetta ja öninää

Meillä asuu isompi huutaja ja pieni önisijä. Aino aloittaa useimmiten puheensa ponnekaasti ja välillä tulee  puhetta matkittua kun aloittaa tyttö sen muutaman oktaavin ylempää kun innostuu. Kuitenkin pitemmän päälle  tulee olo ``-etkö voisi mitenkään puhua normaalilla äänellä ja vähän hiljempaa tai voisitko puhua vähemmän``
Kuitenkin on kiva kun Aino puhuu ja sen kanssa voi jutella. Usein tekstiä kuitenkin tulee niin paljon ettei tarvitse kuin nyökkäillä.. odotetaan vaan kun se kyselykausi alkaa kunnolla, nytkin saattaa Aino kysyä kolme kertaa peräkkäin - Ai mitä, mitä äiti sanoi? Mitä äiti sanoi isille? niin siinä vaiheessa tulee helposti sanottua -että ei kuule mitään. Vaikka ei pitäisi.

Vauvan synnyttyä tuntuu että Ainon puhe on puuroutunut ja välillä muuttuu lässytyksen puolelle tai välillä tuntuu että tytöllä on jatkuva nuha ja d-äänne joka paikassa. S ja R- äänteet ovat ruvenneet hautautumaan. Välillä tulee toisteltua sanoja tytön perässä selkeämmin ja sitten Ainokin sanoo selvemmin. Ehkä oma puhekkin voisi olla enemmän kirjakieltä tai voisi artikuloida selkeämmin. En kuitenkaan usko siihen, että lapsille pitäisi puhua pelkkää kirjakieltä (meilläpäin murretta ei puhuta voimakkaasti vaan enemmänkin kirjakieltä) On monia murresanoja joita tulee käytettyä, mutta näen enemmän asian niin päin, että puhekieli on paljon rikkaampaa kun asioita voi nimittää eritavoin, erisanoilla. Osaapahan lapsi ilmaista itseään paremmin

Itselläni puskee päälle savon murre jos joku muu puhuu jotakin murretta. Ei tarvitse kuin soittaa mummolle niin Lari  on sitä mieltä että jo molokotan. Siltä se ehkä kuulostaa sen korvaan kun viännetään ja kiännetään ;) murteet on hauskoja ja on hauska kuulla kun pienet lapset puhuu -mie ja sie kun siihen ei ole tällä hetkellä tottunut. Kuitenkin yhtälailla -minä ja sinä kuulostaa ihan liian kirjakieleltä kun hetken kuuntelee savon murretta..

Kuitenkin pienikin osaa pitää ääntä. Tässä vaiheessa se on joko itkua tai öninää. Meillä ei ole hiljaista vaikka kaikki nukkuisivat sillä pieni önisee nukkuessaan. Jokaisella ulos hengityksellä kuuluu hento ääni. Voisi kuvitella, että jokin kone on päällä kun ääni tulee usein tasaisesti ja samalla voimakkuudella.
Eilen illalla öninä yltyi niin kovaksi kun yritimme itse käydä nukkumaan, että olisi tarvinnut korvatulpat. Vauvaa piti jopa vähän heilutella, että jos asennon muutos vaikuttaisi mutta ei. Meinasi jopa ruveta naurattamaan, eipähän tarvitse kuunnella hengitääkö vauva kun ääni kuuluu kauemmaksikin.

Ei ole meidän perheen miehellä helppoa kun samassa huoneessa on yksi kuorsaava ja yksi önisijä. Viereisessä huoneessa asuu kolistelija joka potkii seinää kääntyessään. ;)

Aurinkoista ja toivon mukaan lämmintä viikonloppua!

ps. me lähdetään huomenna nukke ostoksille ;)

Kuinkas sitten kävikään

Sain tietää että veljilläni olevat näppylät olivat syyhyä eli pienen pienen punkin aiheuttamia. Päällimmäinen ajatus oli paniikki ja se että Aino oli ollut hoidossa viikonloppuna äidilläni. Kömpinyt nuoremman veljeni sänkyyn nukkumaan. Tämä syyhy josta en ollut kuullut aikaisemmin, leviää. 

Se mistä veljeni olivat sen saaneet on mysteeri, mutta vanhempi veljes on sen levittänyt jo nuorempaan. He kävivät lääkärissä. Onneksi Ainolle ei ollut kerennyt tulla punaisia näppylöitä jotka kutiavat, mutta itämisaika onkin 3-6 viikkoa. Hain äkkiä Ainolle apteekista voidemaista ainetta jolla meidän oli tarkoitus häätää tämä ``pöpö `` .  Tällä ehkäistään ettei näppylöitä pääse tulemaan ja oireettoman ns. potilaan levittämästä sitä eteenpäin. Tämä leviää mm. ihokosketuksesta muttei pelkästä kättelystä.

Tästähän kehitin itselleni jo pienimuotoisen hysterian. Tauti jos sitä voi siksi nimittää ei ole mitenkään tappava, mutta kovin inhottava joka voi uusia helposti jos näppylöitä pääsee tulemaan ja kutina on lapsilla tosi inhottava. Mitään muuta en ole miettinyt kahteen vuorokauteen. Nimittäin, minä en voi voidetta käyttää kun imetän, on sen verran tujua. Vauvaan sitä ei saa laittaa jos se tulisi.. olisi lääkärissä käytävä. Joten meillä sitten eilen kävivät saunassa kaikki pehmolelut, peitot, sohvatyynyt, turvaistuimet. Pyykkiä on kasoittain. Aine vaikuttaa 8-12 tuntiin iholla jonka jälkeen se pestään pois ja kaikki pitäisi olla hyvin. Sen jälkeen pestään lakanat 60 asteessa ja vaatteet yms.

Jos olisi ollut pakkasta kaikki olisi ollut helppoa kun olisi voinut viskata pihalle. Noh, sitten lueskelin netistä ja päätin, että meillä lämpeää sauna tänään ja kaikki saunaan mitä on hankala pestä. Kolme kertaa sauna oli tupaten täynnä tavaraa ja siellä yli 60 asteessa pidettiin tunti kerrallaan. Kuitenkin meinasi ja kävikin hieman hullusti. Sauna laitettiin lämpeämään ja täyteen tavaraa. Kun menin ottamaan niitä pois oli lämpö noussut 100 asteeseen (kun ihana mieheni nukahti sohvalle ja ei kertonut että oli laittanut saunan täysille) . Saunasta tuli hajua ja naru joka oli katossa, sulanut siltä kohdin missä oli tavaraa. Sain kaikki pehmolelut ehjänä pois, joihinkin tuli vain jälki narusta muttei vakavampaa. 

Kuitenkin nukke, baby björn joka oli 20 vuotta vanha, Ainon lempinukke. On nyt entinen. Pää irtosi ja kylkeen tuli halkeama, siitähän se haju sitten tuli.  Onneksi menin ajoissa enkä myöhemmin jolloin olisi voinut lelut kärähtää...ja onneksi Aino ei nähnyt tätä hävitystä tai nukkeaan josta roikkuu putket ulkona.

 Nyt kuitenkin on pöpöt häädetty, pyykin pesu jatkuu (tänään pesty neljä koneellista).. Tästä olisi lähdettävä nukke ostoksille sillä parempi on ettei näytetä nukkea Ainolle ja synnytetä iänikuisia traumoja, on nimittäin 

k-7 tasoa. ;) Loppu peleissä koko tilanne oli aika koominen ja jälkeen päin vain naurattaa.. ei kylläkään sillä hetkellä kun palohälytin alkoi soimaan ja aloin viskomaan pehmoleluja saunasta pois :D

Nukke palveli 20 vuotta

Montako kiloa jäi?

Nämä ovat sitten viimeiset maha kuvat, lupaan!

Sitten otan kuvia jos saan vatsalihakset pötsin tilalle :D

viimeinen kuva otettu 17.4

Raskausaikana kiloja tuli n.15kg ja sairaalaan jäi ne neljä mitä vauva painoi ja ehkä enemmänkin.

Viikonloppuna kävin vaa´alla ja kiloja on jälellä vielä 6 kg jotta päästään siihen samaan painoon joka oli ennen raskautta.  Viimeksi paino tippui imetyksellä ja vaunulenkeillä vaikkakin söin mitä suuhuni sain. Toivo siitä elää että palautuminen tapahtuisi kuin huomaamatta, mutta nähtäväksi jää. Rantakunnossa ei kuitenkaan olla ! :D

Kuvat mahan palautumisesta yhden viikon  ja toisen viikon jälkeen

Tällä kertaa olin varautunut jälkisupistuksiin joista kovasti peloteltiin - ne kovenee lapsiluvun kasvaessa. Mitä useamman lapsen saat sitä kovemmat jälkisupistukset. Toisin kuitenkin kävi. Nyt ei kovia supistuksia tuntunut, kohtu alkoi hyvin supistua sairaanhoitajien/kätilöiden mukaan. Kuitenkin tuntui että mahan palautuminen on tapahtunut hitaammin kuin viimeksi . Kotikäynnilla terveydenhoitaja koputteli mahaa ja sanoi siellä olevan ilmaa joka häviää itsestään. Viikko siitä maha oli jo kutistunut hieman enemmän. Ensin ei mahtuneet takit mahan kohdalta, no nyt ne eivät mahdu rintavarustuksen osalta. Haaveilin oranssin villakangastakin käytöstä, turhaan sillä mahan kohdalta mahtuisi mutta ei tissien kohdalta joten ehkä ensi keväänä.

napakin löysi paikkansa

Onneksi omistan muutamat isomman kokoset farkkuja ja löysempiä paitoja sillä ne on nyt pelastus.Ihana että kesä tulee, voi käyttää legginssejä ja mekkoja. Lantio ei ihan heti palaudu voi mennä vuosi tai parikin. Lantio itselläni on aina ollut leveä, mutta olisi kiva jos se vähän kapenisi tästä. Raskaus arpia ei tällä kertaa tullut mutta ei voi kuin ihmetellä kuinka nahka voi venyä. Mahaan tuli loppuajasta viiva jota linea negraksi kutsutaan ja nyt se ei sitten ota hävitäkseen. Ensin odotin milloin se tulee ja ehkä viimeisen kuukauden aikana se ilmestyi ja nyt en pääse siitä eroon ;) haalea viiva koko mahan pituudelta.

Hujoppi

Tänään kävimme neuvolassa ekaa kertaa vauva mukana. Ihme että olimme ajoissa, mutta Ainon temppuilu kohtaukselta ei vältytty. Siitä on enemmänkin tullut tapa kuin poikkeus. Pois kun pitäisi lähteä ei pukemisesta tule mitään ja poistumme huudon kanssa. Mikäs sen mukavampaa kuin kiukkuinen äiti ja huutava lapsi. Tällä kertaa ei tarvinnut sanoa kuin, että äiti ja vauva lähtee moikka (vaatteet päällä marssin vauva kaukalossa kohti ulko-ovea) !

Niin alkoi pukeminen kiinnostaa.

Vauva kasvaa ja niinkuin minusta tuntuikin oli pituutta tullut aika reippaasti. Olihan sitä syntyessäkin jo 53cm, mutta nyt uudet mitat:

pituus: 56.6cm

paino: 4665g

kruunu: 38.2cm

Neuvola tädin terveiset:

Ihana rauhallinen tyttö. Hyvin rintamaidolla kasvaa. Iho siisti, hyvin kotona hoidettu samoin napatynkä joka irronnut 1 vk ikäisenä.

Refleksit ok, aukile ok. Nukkuu päivällä n.4h pätkissä ja yöllä 3-4h pätkissä.

Pituudessa mennään yläkäyrillä. Suhteessa painoa pituuteen nähden tulee vähän ja paino käyräkin  lähti laskuun. Voin vaan sanoa ettei ainakaan äitiinsä ole pituudessa tullut! Itse kun olen huimat 163cm pitkä ;)

Jos vertaan Ainon mittoihin tuon ikäisenä, oli Aino syntyessään 50,5cm pitkä  ja vasta kahden kuukauden ikäisenä pääsi lukemiin  56,7cm! Mikähän hujoppi tästä neidistä oiken tulee!? 

Onneksi en tälle hujopille kovin montaa 50 cm bodya ole hankkinut. Kuitenkin tuo yllä oleva mekko on kokoa 50 ja alkaa näyttää enemmänkin paidalta kuin mekolta. Bodyt jotka sitten ovat isompia kuin 50 ovat hirmu leveitä tälle neidille. Tälläisiä ongelmia ei viimeksi ollut. Aino kun oli mallia: lyhyt ja pyöreä, kuin äitinsä :D

Sisko ja sen sisko

On hauska katsella Ainon vauva kuvia ja verrata ``uuden`` vauvan piirteisiin. 

Jotakin samaa löytyy ja jotakin erilaista.

Aino painoi syntyessään 3930g, pituus 50,5cm ja pikkusisko 4300g, pituus 53cm

Vasemmalla Aino

Mielestäni Aino oli jykevämpi rakenteeltaan pienenä, otsa oli korkeampi. Aino on minuun tullut ja punaisuutta löytyy mm. tukasta, mutta pikkusisko on tummempi ja tukkaa on enemmän.
 Aino söi useammin ja oli herkempi itkemään/ narisemaan tai niin ainakin muisti kertoo. Nykyinen vauva on siro ja vielä ainakin helppohoitoinen eikä mahavaivoja ole (vielä) ollut. Tuntuu että kaikissa kuvissa hän on mietteliäs ja pohtivainen  kun isosiskon vauvakuvat on täynnä erilaisia ilmeitä ja eleitä.

 Pikkusisko tyytyy osaansa ja joutuu odottamaan joten tuttia on tullut laitettua suuhun ja onneksi tämä kaveri sitä välillä suostuu syömään. Isosisko oli toista maata eikä se alkanut maistumaan kun vasta noin neljän kuukauden ikäisenä eikä pullosta suostuttu syömään. Jos isosisko on tulta ja tappuraa toivon ettei pikkusisko jää jalkoihin kun kasvaa. Kuitenkin se helpottaisi kovasti vanhempia jos molemmat eivät olisi ihan niin kovapäisiä  ;)

vasemmalla Aino pienenä

Tuntuu että pikkusisko näyttää joka kuvassa erilaiselta. Mistä kulmasta kuvan ottaa ja miten katsoo. Kuitenkin päivä päivältä hän alkaa muistuttaa isäänsä. Hienoja hymyjä on tullut, mutta kumpa saisi kameran juuri silloin käteen ja ikuistettua nämä vahingossa tulleet hymyt.
Muitakin hauskoja kuvia olisi tullut jos omistaisi aina mukana kulkevan kameran ja ainakin viisi kättä. Aino nimittäin imetti nukkeaan vieressäni (kun imetin vauvaa) paita yläällä, sain hyvät naurut, mutta kamera oli olohuoneen toisella puolella eikä kännykästä ollut tietoakaan..


Aurinkoista viikonloppua!

Vappu hössötykset

Maanantaina meni maatessa 

Sunnuntaina tunsin kuinka lämpö alkoi nousta ja nappasin buranaa. Rintoja alkoi jomottaa ja aloin epäillä rintatulehdusta. On se kiva kun maito riittää, mutta tällä kertaa sitä riittäisi muutamalle muullekkin tässä samalla. Meidän neiti syö sen verran harvakseltaan päivisin, että maito pääsee  pakkautumaan. Sunnuntai ja maanantai meni lääkkeiden voimalla, maitoa pumpaten ja imettäen sekä lämpöpussia pitäen paidan alla.

Kaikki meni onneksi niin hyvin ettei antibioottia tarvittu, vaan nämä kikkakolmoset veivät pöpön pois. Jomotus hävisi kuten kuumekkin lopullisesti tiistaina. Nyt ulkoillaankin kolme paitaa päällekkäin ettei vaan tule takaisin! Ainolla oli dvd päivä jotta äiti sai levätä vauva kainalossa.

Tiistaille luvattiin kivasti vesisadetta jota täällä ei kuitenkaan näkynyt. Tiistaina aamupäivästä raahauduimme ulos ja Ainokin sai patoutunutta energiaa päästettyä pihalle. Äidiltä hävisi päänsärky ja vauva nukkui makoisasti vaunuista kuin ei mistään olisi mitään tiennyt. Meidän vappusuunnitelmat sisältivät vappuhatun tekoa, kaupassa käyntiä ja kotona löhöilyä. Ainon kanssa tehtiin aika makee hattu !

Keskiviikkona korkattiin saippuakuplat, hätisteltiin muurahaiset orvokeista ja maistettiin ensimmäiset jäätelöt jäätelökioskilla!

Tälläinen vappu tällä kertaa. Tuoreita munkkeja ja simata saatiin mummin luona sillä eihän kaupan munkit tai sima vedä vaan vertoja kotitekoisille. Tiistaina heittäydin jopa niin hurjaksi että maistoin alkoholitonta siideriä ja kuinkas kävikään, sain päänsäryn. Vapun kuin muutkin ``pyhät`` voi viettää kotosalla ja tekemättä sen suurempia suunnitelmia. Eipähän ole stressiä mistään.

Toivottavasti teilläkin oli mukava vappu!