Ihanaa ja lämminhenkistä joulua!

Vuosi sitten jouluna oli isohko maha, lunta ja kerrostaloasunto. Nyt ei muuta kuin makkara mahan tilalla, mutta tilalle on tullut kaikkea ihanaa. Meillä on kaksi ihanaa tyttöä. Päivästä toiseen mennään aina sellaisen tunne ryöpyn läpi, asuuhan talossa kolme naista ja yksi tasapainoinen sekä hillitty mies. Mutta kun naiset eivät ole niiin rauhallisia tai tasapainoisia.. Välillä huudetaan,suututaan, itketään, nauretaan ja ollaan toistemme kainaloissa. Tätähän se on, mutta silti sitä ei aina ajattele. Vaikka on rankkaa niin se on niin pieni hetki kun sitä kestää, että kyllä sen vaan kestää. Ihan vaan siksi että rakastaa.

Viime viikko oli rankka muutoineen ja  Ellille tuli hammas. Monta yötä on mennyt huonosti ihan vaan siksi, että Elli huutaa. Päivällä en malta olla hetkeäkään paikallaan vaikka yö meni huonosti, mutta tavarat on nyt saatava paikalleen, onhan kohta joulu. Omakoti on omakoti. Nyt on tavarat paikallaan joulu on nyt, on leivottu, nähty ystäviä. Oltu vaan ja nukuttu aamulla pitkään.. hermojakaan ei enää kiristä. Äiti on ehkä muuttunut hieman kivemmaksi isinkin mielestä.

Joulumieli on tiessään, mutta voiko ihminen olla onnellisempi. On talo ja perhe, muuta en nyt tarvitse.
paitsi ehkä huomenna voisin haluta muutaman paketin.. vaikkakin olen kiukkuillut, mutta eiköhän se joulupukki ymmärrä ;) naiset...


Ihanaa joulua jokaiselle <3

Joulun kaaoottinen alusaika

Tarkoitus oli kirjoitella kuulumisia jo loppuviikosta mutta nythän on jo alkuviikko. Aika menee vauhdilla kun tekemistä on vähän liikaakin. Päivissä ei tunnu tunit riittävän.

Viime viikkolla oli viimeiset kerhot ja joka päivälle riitti tekemistä. Nytkin sitä on, mutta otin asiakseni kirjoitella.. onhan viime kerrasta jo aikaa...

Meillä oli lauantaina joulunäytös kahteen otteeseen joka työllisti aamusta iltaan koko perhettämme. Lapset oli mukana ja isi kuskaamassa niitä ees sun taas. Ellikin pääsi harjoittelemaan esiintymistä.

 Mahtava näytös saatiin kasaan tänäkin vuonna. Sen osalta stressi helpotta ja jumpatkin on useamman viikon lomalla. Minut valittiin myös vuoden juniorivalmentajaksi :) Tunnustus tuntuu hienolta sillä en ole aikaisemmin mitään palkintoja saanut ja nyt olen ohjannut vain tämän syksyn mutta aikaisemmin noin 3-4 vuotta.

Vielä riittää hommaa ennen joulua sillä tällä viikolla muutetaan ja keskiviikkona olisi viimeinen tentti. Löysimmesen oman talon.  Omakotitalon ja nyt olemme alkaneet siivoilla ja kantaa tavaraa eri osoitteeseen. Tästä se lähtee, mutta tämä on yhtä kaaosta..varsinkin näiden lasten kanssa. Elli ryömii/konttaa minkä kerkeää laatikoita kohti ja nousee polvilleen. Vetää laatikosta, maistaa, kaataa ja levittää... että sillalailla. Talosta kerron vähän enemmän kunhan tämä muutto on pois alta ja tavarat paikallaan. Ihanaa on, että pääsemme jouluksi omaan kotiin.

Tällä hetkellä meillä näyttää näinkin jouluiselta..

Joululahjat on melkein hankittu, joulukortit on lähetetty ajallaan ja pipareita ei olla leivottu. Enkä tiedä leivotaanko sillä viime vuonnakin ne jäi kaappiin josta ne meni roskiin. Torttuja on syöty ja glögiä on juotu sekä joululauluja laulettu sekä kuunneltu. Mutta missä se joulu fiilis oikein on? Joulupukkiakin on nähty, mutta ei vielä tunnu joululta.. Ainon joulupukki/tonttu pelko on onneksi hävinnyt. Uskalsi jopa viime lauantaina kätellä pukkia ja vastaili yllättävän reippaasti mikrofoniin kun pukki kysyi mitä sinä haluaisit lahjaksi. :)

Joulukalenteria olen muistanut täyttää ja se on toiminut ihan hyvin. Ehkä laiskuus on välillä iskenyt mutta silti sieltä on aina aamulla tai päiväunien jälkeen jotain löytynyt. Aino on kovasti tykännyt mikä on pääasia.

Mukavaa joulun alusaikaa! 

Ensimmäinen luukku

Aamun tunnelmia

Ensimmäinen joulukuuta. Aamu valkeni valkoisena. Sisällä vallitsi kaaos johtuen lauantain ohjelmasta. Kotona ehdittiin vaan pyörähtää.

Kuitenkin ensimmäinen luukku aukesi tänään ja  mitäs sieltä löytyikään: koru, loru ja muutama tarra. Huomista odotetaan jo innolla. Ihana joulukuu vaikka joulufiilis on tiessää. Nyt on kuitenkin lunta ja muutama hassu koriste jo paikallaan josko se jostain ilmestyisi. Sitä odotellessa :) Tänään tehtiin jo tämän alkavan talven toinen lumiukko.

Shh.. Kuuntele

Tuikuja voi kuulla jo,

joulu on porraspuulla.

Sytytä kynttilä,

hiljenny tovi,

avaa joululle ovi.

Omannäköinen kalenteri

Tänä vuonna päätin että kalenteri tehdään itse. Viime vuonna Ainolla oli muumikalenteri ja nyt piti keksiä jotain uutta. :) Olen visioinut jo pitkään pussukoista jotka roikkuvat jossakin. Tiimarissa kun oli -70% ostin vähän kaikkea jemmaan niin myös kalenterin sisältöä ;)

 Aluksi ajattelin että ompelen pussit kankaasta kuitenkin ajan puutteen vuoksi se jäi. Tokmannilla silmiini sattui pussillinen kalenteritarvikkeita ja niin ne kangaspussit jäi lopullisesti, ehkäpä ensi vuonna.

Tämä pahvin palanen  päällystettiin lahjapaperilla. Ainon synttärilahjapaperia, kierrätystä siis ;)

Tarpeet: Tokmannilta löytyi pussillinen paperipusseja ja niihin tarrat sekä juuttinaru. Tiimarista pienet sydän pyykkipojat.

Ensin tein reijät joista pujotin narut kahteen tasoon. Sitten laitoin pussit sikinsokin naruille roikkumaan.

Mallailua seinää vasten

ja lopullinen koristelu.. Piparkakkumuoteilla tehtiin" piparkakku-ukot" ja sydämmet. Aino avusti leikkaamisessa ja vähän muutakin tilpehööriä oli saatava mukaan :)

Sellainen, omannäköinen ja omanlainen (ensi vuonna kehitellään ideaa, täysin tyytyväinen en ole). Tämä koristaa nyt tytön seinää vielä neljä päivää ja pussiin saa kurkata. Täällä ollaan jo ihan täpinöissään, joko? joko?
Kalenteri tulee täyttymään pikkujutuista, makeasta ja loruista. katsotaan josko blogiin asti pääsisi muutamat lorut ja joulun odotus  tunnelmat :)

ps. kuvista ei näy mutta lattialla kun tätä askarteltiin niin Elli yritti maistaa joka välissä vähän sitä sun tätä. Aino ystävällisesti raivasi tavaroita pois Ellin läheltä. Huutohan siitä saatiin aikaiseksi,no saipahan Elli osallistua maistamalla... miltä se kalenteri maistuu ;)

Unikoulu

Sen jälkeen kun Elli täytti 6kk olen miettinyt että josko kokeiltaisiin lopettaa yösyötöt. Aluksihan Elli nukkui  hyvin, heräsi 1-2 kertaa yössä sen neljä kuukautta. Sen jälkeen meillä heräiltiin 4-5 kertaa yössä syömään, ottamaan huikkaan tai kostuttelemaan suuta. Miten sen nyt ottaa. Välillä tarjosin vettä ja välillä maitoa.

Elli nukkui vain vieressä ja kylkikyljessä minun kainalossa.

Unikoulu aloitettiin su-ma välisenä yönä ihan omatoimisesti ja omilla ohjeilla ;) Siten, että Lari hyssytteli tytön uneen. En ollut vieressä tuoksumassa maidolle tai härnäämässä kun en annakkaan syömistä. Elli heräsi parin tunnin välein hörppäämään vettä ja huutamaan. Välillä ei tutti tehonnut vaan hiljentyi syliin ottamalla..välillä keinuttiin ja välillä käveltiin. Toinen yö meni melkein samalla kaavalla.

 Kolmantena yönä ei otettukkaan enää vettä ja Elli hiljentyi kun antoi tutin takaisin. Neljäntenä eli viime yönä  Elli heräsi kaksi kertaa ja hiljentyi kun annoin tutin suuhun. Ihan mieletön muutos on tapahtunut mutamassa yössä. Ilalla syödään velliä ja otetaan maitoa. Nyt meillä herätään harvemmin ja tyttö nukkuu yönsä omassa sängyssä.

Voisin olla mukavuudenhaluinen ja antaa aamulla 7 aikaan sängyssä maitoa, että nukuttaisiin vielä hetki. Tyttö varmaan nukkuisi 9 asti. Olen kuitenkin päättänyt ettei sängyssä enää syödä. Aamulla kun heräämme aamupuuro maistuu paremmin kuin ennen ja sen jälkeen saa huikat. Vaikka heräämme klo. 7- 7.30 ei se minua haittaa, kerkeämmehän paremmin vähän jokapaikkaan jos tarvis ;) Tänäkin  aamuna tein keiton jo 8 aikaan valmiiksi, että on ruokaa valmiina kun tulemme perhekahvilasta kotiin..

Nämä on näitä ihania ilon ja onnistumisien hetkiä.
 Hyvä että saa nukkua niin jaksaa taistella päivät IHANAN uhmakkaan 3-v kanssa. Välillä vaan tuntuu että keinot loppuu kesken ja tekisi nosta kädet ilmaan ja sanoa et mulle riitti. Tämä elämä on tällä hetkellä yhtä vuoristorataa!

Mutta hyvää viikonloppua!

Aino 3v

Aika rikkoa hiljaisuus kun koulutehtävät on saatu osittain purkkiin ennen joulua.

Eilen Aino täytti 3 vuotta. Aika vaan juoksee!

Vuosi sitten asuimme kaupungissa ja Elli asusteli yksiössään, masussa.

Kaksi vuotta sitten asuimme toisessa yhteisessä kodissamme (nyt 4) ja Ainon vauvavuosi sai päätöksen.

20.11.2013 klo.14.20 tuo ihana tempperamenttinen esikoisemme syntyi. Voi empä osaisi kuvitella elämäämme ilman häntä <3

1v

2v

3v

Hiuksilla tuoksu kukkien,
poskilla punerrus hento,
lapsuus on ainutkertainen,
se on kaunis kuin tähdenlento.

Aika aikaansa kutakin..

Vauva -aika jää koko ajan taaemmas ja enää puoli vuotta siihen kun Elli täyttää 1v. Uskomatonta.
Viime marraskuussa oli tilanne tämä.

Menoa ja vilskettä meiltä ei puutu. Ainon huoneessa viihtyy myös Elli. Ainon lelut kiinnostaa enemmän kuin vauvalelut ja onhan sitä kiva olla kun sisko häärää vieressä. Aino hoitaa ja pitää huolta pikkusiskosta.Näillä neideillä on jo jotain yhteisiä juttuja jotka saa molemmat käkättämään hysteerisesti. Se on jotain sellaista yhteyttä joka on aika ihanaa, toivotaan että tappelut jäisivät isompanakin vähemmälle..

Nämä kuvat on viime viikolta kun Aino innostui hyppimään ruutua, kokeilemaan aasinpotkua ja aaltoa. Kasassa oli siis koko tanssiesitys, näitä ei olla mitenkään harjoiteltu vaan neiti on nähnyt minun tekevän. Itseoppivainen kaveri ;) jos pyytää että voitko näyttää tai tehdäänkö yhdessä, sehän ei käy. Neiti tekee kun huvittaa ;)

Elli ei liiku vielä eteenpäin kuin vahingossa mutta paljoa siitä ei puutu. Takaperin liikutaan ja istutaan melko hyvin. Kaikki menee suuhun mitä käsiin saa.. välillä pitää vähän levätä ja maistaa lattiaa.. Ellin diagnoosi oli lääkärin mukaan lievä refluksi joka aiheuttaa pulauttelua,rohinaa, ärtyneisyyttä ja kiukkuisuutta. Saatiin siihen lääkettä ja käytettiin sitä hetki mutta ei huomattu sen enempää eroa sen käytössä. Joten nyt ollaan oltu ilman vähän aikaa.. tuntuu turhalta syödä lääkettä jos se ei auta.

 Elli tunnistaa tutut ja vieraillle hymyilee ensin kainosti jos lainkaan. Kotona äidille naristaan varsinkin jos väsyttää ja äiti kääntää selkänsä niin ai että sitä huutoa..  Hampaita ei vielä ole, niitä odotellessa.

6kk neuvolassa painoa oli 9810 g ja pituutta 70.3 cm

päivitetty tukka

Äitien on vaikea päästä kampaajalle ja varsinkin minun kun mieheni on töissä joka päivä puoli 8 ilta viiteen.  Onneksi ihana ystäväni on  kotiparturoinnin ammattilainen ja suotuu päivittämään hiuksiani aika ajoin..  sillä muuten en tiedä miltä näyttäisin kotivärien ansiosta jos itse värjäisin. Olisi se yhtä turausta.

Ennen

Vanhat raidat ja haalistunut latva

Tukkani ei ole ikinä ollut näin pitkä kuten ylläolevissa kuvissa. Sitä on Tiina viimeksi värjännyt muistaakseni helmikuussa ja silloihan laitettiin vain raitoja. Että johan oli taas aikakin leikata että värjätä ;)

Silloin kun lasten pitäisi nukkua niin eihän ne nuku. Ei sitten ollenkaan.. Elli veteli unta vain 1,5 h koko päivänä ja Ainon oli erittäin vaikea käydä nukkumaan. Minkäs teet kun on kummi kylässä, eihän sitä malttais nukkua ;)  Tiina laittoi väriä päähän ja Elli hyppi sylissä. Elli veteli kapat ja tavarat mukanaan.. hyvä ettei ollut tytön kädetkin värissä :D että sillä lailla. Ihan niin rentouttava on värjätä kotona. Ensi kerralla on suuntana Jyväskylä ja parturikampaamo Lacca. Lapset saa sen hetken olla isänsä kanssa ja minä päähieronnassa ;)

Pääasia kuitenkin on että nyt on tukka taas kunnossa pitemmäksi aikaa :)
Kiitos Tiina!

Ennen ja jälkeen

Vähän luksusta

Torstai ja ei tietookaan viime viikonlopun rentouttavista hetkistä.

Viime lauantaina rentouduimme ja hemmottelimme itseämme, me äidit. Se olikin äitienilta ;)
 Omatekoista kuorintaa, naamiota ja jalkakylpyä sekä näiden päälle saunaa. Hyvää pientä syömistä, muutama lasi viiniä, höpöttelyä ja kaiken  kruunasi valmis ruoka ravintolassa sekä moovsit Wilhelmissä ;)

Myöhään meni, mutta oloista ei ollut tietoakaan. Väsyneenä mutta iloisena oli ihana palata kotiin. :)

Teimme jalkakylvyn johon tuli:

• Yrttiteetä
• Suolaa 
• Oliiviöljyä

Lopuksi hieroimme kantapäät sitruunalla

Jokapaikan kuorinta ;) :

• Kiinteä kookosöljy
• Kahvi
• Sokeri

Naamio :

• Hunajaa
• Kaakaota

Näillä saatiin ihanan pehmeät jalat, naama ja kädet sekä rentoutunut mieli. Oli aika luksusta ja ohjeet helppoja toteuttaa :) Ohjeiden alkuperä Hehkun sivuilta

Kauheat kaksi viikkoa

Elämä on ollut niin kiireistä että melkein oksettaa.. Puheluita sinne ja tänne, palavereita, koulutehtäviä ja koulujuttuja, jumppajuttuja, valmistelet vähän mitä sattuu ja millon sattuu. Päässä pyörii sen sata asiaa ja paikallaan kerkeät istumaan sen hetken kun lapset nukkuu ja sekin aika menee tietokoneella (koulutehtävät, sähköpostit opettajille jne..) sekä usein ruokaa laittaen.. Suurin osa tästä on itse järjestettyä. Itsepähän olen sopinut kaikkea mutta onneksi ensi viikolla ei ole koulua, sillä täällä päin on syysloma. Jess!

Tällä viikolla ```juhlin`` synttäreitäni koulun penkillä ja juosten paikasta toiseen. Ikä on numero, mutta voisin silti jäädä pysyvästi 24 vuoteen. Joten sain rahaa ja mitä ostinkaan.. muumeja jee!! ihan uutuuksia ;)
Kuitenkin, eipä tunnu missään tuo ikä. Huomenna saan hetken rentoutua ja olla ystävien kesken. Mitä sitä juhlimaan niinkään tuota numeroa, ystäviä mielummin.

Tänään lähdemme kuopuksen kanssa vähän uimaan ja huomen aamulla pääsen ripsihuoltoon. Ihanaa! sit myöhemmin vähän tyttöjenjuttuja. Olen tämän niin ansainnut. Hieman taukoa viikon ajaksi koulusta mutta eipä ne hommat mihinkään karkaa sillä ensi viikko on meillä muuten ihan normaalia arkea. Mies käy töissä ja  me ollaan kotosalla.

Ainon ja äitin kakku ;)

Mutta koska ilma on mitä on niin ainahan kakku piristää ja saa hyvälle mielelle. Suosittelen kokeilemaan tätä. Kakku on ihanan suklainen, mehevä ja kostea kuten konditorien kakut yleensä. Mukavaa viikonloppua, suut makiaks! ;)

Uusia värejä

Olen ihastunut ruosteen ruskeaan tai toisin sanoen sinapin/vauvan kakan väriseen. Joko tämä kotona olo laittaa pään sekaisin tai olen vain ihastunut tämän syksyn väreihin. Varsinkin tuo ruosteen väri, oranssi ja ihan perus musta, sininen kuuluvat nyt väriskaalaani... jos sitä sellaisesksi voi nimittää... ;)

uudet tyynyt, uusi ilme, uudet värit. Tyynyt  ja päälliset H&M

Ihana oranssi takkini

Uudet ihanat tennarit <3

Uudet verhot olisi saatava! mutta jos ne hyvät ja oikean väriset jostain löytyisi. Ihana on ollut menneinä iltoina sytytellä kynttilöitä ja istua hetki sohvalla sekä katsella telkkaria ihan rauhassa. Ihana syksy ja pimeys sekä kynttilät <3

Ellinkelli

Elli tulee tässä kuussa  6kk. Uskomatonta, mutta ihanaa. Ihanaa on että meillä on pieni tyttö joka viihtyy lattialla. Heiluttelee leluja, pyörii napansa ympäri. Ymmärtää isosiskon päälle eli viihtyy jos sisko on siinä vieressä. Istutaan syöttötuolissa, syödään naksuja ja huudetaan sen mikä keuhkoista lähtee ...

Juu, meillä on lähi aikoina huudettu, yskitty, kähisty ja pyyhitty nenää. Vain Elliltä. Muilla ei ole mitää, ei flunssaa ei mitään. Siksipä kävimme viime viikolla lääkärissä ja verikokeissa. Pienestä Ellistä otettiin verta käsi taipeesta ja voin sanoa että huuti sen minkä nipisti ja sitten lopetti. Voisiko olla rohkeampaa ja reippaampaa tyttöä ollenkaan. Aino  jos olisi ollut tuossa tilanteessa niin ääntä olisi lähtenyt senkin edestä. Olisi huutanut niin että koko terveyskeskus olisi kaikunut. Sitä päivää odotellessa... ;)

Syytä sairasteluun ei ole selvinnyt vielä. Enkä tiedä selviääkö mutta inhottaa jatkuva nuha/köhä ja kiukkuinen lapsi. Tätä on kuitenkin kestänyt kohta pari kuukautta välillä on vähemmän ja välillä enemmän räkänen mutta kuumetta ei ole ollut kertaakaan. Luulin että hampaita on tulossa mutta tuskin... ei ole näkynyt. Olisi kiva saada jokin selitys, mutta liikumme paikasta toiseen aika paljon ja pöpöjä liikkuu mutta miksi kellään muulla ei ole mitää. Ehkäpä tämä pienempi neiti on vain alttiimi kaikelle??

Viime kerran jauhelihakasvis sose: jauhelihaa,maissia,kukkakaalia,porkkanaa ja perunaa

Olen itse tehnyt jo muutaman viikon aja itse soseita. Viime viikolla vähän kesäkurpitsaa ja parsakaalia, kesäkurpitsaa ja porkkanaa, lohta,pastaa ja vihanneksia. Ei se ihan niin vaikeaa ollut kuin edellis kerralla annoin ymmrätää. Loppupeleissä noita soseita on ihan kiva tehdä ja miksailla ruoka-aineita yyhteen ja erikseen. Saamattomuus vain on se millä asioista teen vaikeita. Pakkasesta löytyy reilusti herkkuja ja näitä makuja täydennetään kaupan hedelmäsoseilla. Puuroa on maisteltu jonkin verran sekä velliä. Sekin uppoaa nykyään, Ellihän söisi tai joisi mitä vaan jos pullosta saisi. Pullollinen vettäkin menisi jos antaisi juoda ;)

Mökki viikonloppu

Viikonloppu mökkeiltiin savossa ja lähdettiin ihan vaan tyttöjen kesken.

Oli ihanaa vaikka ulkona oli kylmä ja rannassa kävi kova tuuli. Vilskettä riittti Ainolla niin paljon että ei isiäkään kerennyt tulla ikävä ! Hyvä että paikallaan kerkesi istua. :)

Äitistä oli ihanaa kun ei ruokaa tarvinnut laittaa ja Aino sai tarpeeksi seuraa sekä tekemistä. Oli lasten ahteja enemmänkin paikalla ;)  

Tässä tunnelmia viikonlopusta. Isomummon luona on parasta tuore pulla ja karjalanpiirakat <3 

Blogin pitäminen

Kirjoitustahti on hiipunut ja johtuen vain siitä ettei ole aikaa. En kuitenkaan tahdo lopettaa sillä tästä on tullut ns. harrastus. Alotin blogin pitämisen kun Aino oli about 4-5kk, se oli pitkän mietinnän ja harkinnan tulos. Eli tätä on jo harrastettu noin 2v ja 6 kuukautta!
Mitään lukija massoja ei ole, enkä haluakkaan  silla johan siitä tulisi paineita jos mistä ;) Alkunperäinen tarkoitus oli että sukululaiset, tuttavat näkevät ja voivat lukea mitä meille kuuluu ja mitä me puuhaillaan..On myös kiva päästä hehkuttamaan ja purkamaan omia tuskiaan tänne. Tämä on vähän kuin pitäisi päiväkirjaa.

Matkaan on tarttunut muutama muukin lukija ja mikäs sen mukavampaa. Tykkäyksiä facebookiissa on jopa kertynyt 46 kun tänne rekisteröityneitä lukijoita on 10. Mielestäni se jo on huimaa jos blogissani vierailee päivässä 100 ihmistä. Olen yllättynyt.

Matkan varrella jutut ja postaukset ovat toivottavasti parantuneet tai kuvat ainakin  en pysty ensimmäisiä edes lukemaan. Aiheet pyörivät arjen, päähän pistojeni, vaatteiden ja lasten ympärillä. Luonnollisesti. Sitä mistä meidän elämä tällä hetkellä koostuu. Välillä juttuja on jonoksi asti joista haluaisin kirjoittaa. :)

Tämä ei ole mikään lopetus virsi vaan toivon että pysytte mukana vielä tovin vaikka kirjoitus tahti ei kovin vauhdikasta ole ja jaksatte katsella noita yhdyssana ja  pilkkuvirheitä jne.. ;)

Kirjoitan yleensä päiväuniaikaan ja ne hetket ovat sitä minun aikaa. Yleensä syömme jonka jälkeen Aino menee nukkumaan voi olla että Elli on juuri herännyt ja menee vähän myöhemmin uudestan nukkumaan. Kun Aino nukkuu  reilun tunnin niin yleensä kun saan Ellin uudestaan unille herää Aino. Omaa aikaa jolloin kerkeän koneelle istahtamaan on 30min-1h. Tänään sain jopa 1,5h. Käytän tämän ajan keittiön muun huushollin raivaamiseen, pyykin laittamiseen ja istahdan hetkeksi koneelle.

 Ongelma tällä hetkellä on, että pidän tärkeämpänä saada koulujuttuja eteenpäin että opinnäytetyötä. Tulen kirjottelemaan muutaman jutun viikossa eli en ole häviämässä mihinkään. Koen myös itse huonoa omaatuntoa ja kirjottamatta jättäminen tuntuu kuin olisin jättänyt jotain tekemättä.
 Kirjotan mielelläni mutta se vie aikaa ja siihen päälle kuvien lisäämiset koneelle, muokkaamiset ja kollaasien tekeminen. Aikaa saa helposti menemään tunnin... Illalla tuo mies taas valtaa koneen.

Mutta kiva kun jaksatte lukea ja pysyä mukana!

Toiveita juttujen suhteen saa esittää :)

``vapaa`` lauantai

Huomasimme tai no anoppi huomautti menneellä viikolla että  eikös teidän kihlapäivä ole tässä joku päivä. Ai niin, taisihan se ollakkin! Heh, emme olleet muistaneet koko asiaa. Mielessä on vaan ollut maaliskuu eli tapaamispäivämme ja siihen on vielä hetki.

Kihlapäivä oli 12 päivä ja muistin että plakkariin tuli 4 vuotta, mutta kun katsoin sormusta yllätyin kun vuosia oli kertynytkin jo 5.. Niin, ollaan ilmeisesti oltu jo niin kauan ettei tälläisiä tule muisteltua ;) Tai muisti vaan reistaa, ikäloppu kun on  :D


Alunperinkin meidän oli tarkoitus laittaa tänä lauantaina lapset hoitoon ja ottaa aikaa vain meille kahdelle. Eli lapseton päivä. Kolme viimeistä viikkoa on ollu melko rankkaa Ellin räkäisyyden ja kiukkuilun takia. Tähän yhdistettynä huonot yöunet ja (melkein) kolme vuotiaan kiukkuilut. Nyt kun meillä kerran oli se kihlapäivä, juhlitaan se tässä samassa.

Muutaman tunnin päästä viemme lapset hoitoon ja lähdemme vähän käymään Karismassa ja sen jälkeen testaamaan Kumpeli Spata. Näiden huvien jälkeen johonkin illastamaan jotakin herkkua nassuun ;)

Lapsia tulee jo etukäteen ikävä, mutta odotan innolla tätä päivää. Aino jää yökylään, mutta Ellin haemme yöksi kotiin niin ei tarvitse pulloja/maitoja lämmitellä yöllä.Täydet yöunet olisi toki tehneet terää mutta ei tuota nuorimmaista vielä viitsi yökylään jättää. Onhan tässä muutama yö mennyt jo ihan hyvin kun on äitin kainalossa saanut nukkua ;)



Rentouttavaa lauantaita itse kullekkin!

Meni taas vähän överiksi

Nimittäin vaatteiden osalta. Olen taas kerran seonnut lasten vaatteista. Tämä ei ole mikään halpa huvi mutta.. minkäs teet. Elokuun puolen välin jälkeen ilmestyi Me&I uusi syysmallisto. Pidin kutsut syyskuun eka päivä ja samalla Miikkarit veivät kutsuneitsyyteni. Olin ihka ekaa kertaa emännöinti hommissa :)

Etukäteen olin katsellut vaatteita netistä. Eikä ne minun silmääni hirveästi sieltä erottuneet. Toisin kävi kutsuilla. Vaatteet näyttivät ihanilta ja en ollut edes huomannut kaikkia vaatteita. Eniten mieleeni jäivät retrokuosilla olevat  autopaidat. Edellis kauden sammakoista en pitänyt, mutta kun näin pupuja ja hamstereita... siitähän se sitten lähti.

Pupumekko on Ainon lemppari

Malliston vaatteet on tehty niin että ne mätsäävät aikuisten vaatteisiin tai pikkuveljen body voi mätsätä isosiskon mekkoon sillä molemmissa seikkailee puput tai oravat mutta eikös nämä samaan metsään mahdu? Kaikissa vaatteissa on se jokin pikku juju joka vetää puoleensa. Jos minulla olisi poika ostaisin mustan puvun jossa pyllyn päällä komeilee pääkallo sillä siltä se pylly osasto välillä vain tuoksuu ;)

äidin, Ellin ja Ainon pipot

 Aikuisten vaatteet eivät näytä oikein miltään rekillä mutta kun niitä kokeilee.. itselläni on ennestään muutamat pöksyt ja ne ovat kestänee ihan älyttömän hyvin. Yhdet kolme vuotta sitten ostetut housut ovat edelleen samankuntoiset ja erittäin mukavat jalassa. Paidat ovat hyviä ``maha makkaran`` piilotukseen ja aivan ihanan tuntusia päällä..

Parasta näissä vaatteissa on mukavuus, laatu ja jälleenmyynti hinta. Koot ovat sen mukaiset, että niissä on kasvuvaraa ja ne menevät pitkään. Ostin Ellille pöksyt jo kokoa 74/80. Ne menevät jo nyt käännettävien resorien  ja kuminauhan ansiosta jota voi kiristää. Uskon että nuo pöksyt menevät vuoden ikään saakka tai pitempäänkin.
 Vaikka tuotteet ovat hintavampia niin ne kestävät useammalla lapsella ja ne voi myydä vielä eteenpäin suht hyvään hintaan. :) Tällä yritän perustella tätä innostusta..  Joten ostetaan lapsille vaatteita ja syödään makaroonia ;)
 no ei vaisinkaan.

<3

Uusia makuja

Meillä on ollut meneillään uusien ruokien viikko joka jatkuu jo toista viikkoa. Meille on jäänyt junnamaan samat ruoat, kanapastasta jauhelihakastikkeeseen. Otin ihan asiakseni tehdä jotain uutta. Tällä kertaa en jaksanut selata netin suurta valikoima läpi vaan päädyin K-kaupan ruokaliitteeseen ja Yhteishyvän tarjontaan. Välillä on vaan kiva kun ohje on siinä nenän edessä.

Meillä on syöty mm.jogurttilohta, avocadopastaa, makkaragulassia, possuwokkia ja kaalilaatikkoa. Avocadopasta ei saanut suurta suosiota kun taas tuo wokki oli niin hyvää, että se hävisi yhdellä kertaa kun avocadopastaa syötiin kolmena kertana... ;)

Possuwok: Possua, porkkanaa,lanttua,palsternakkaa ja mausteita

Eilen tarttui uusi maustepussi käteen. Seikkailessa ruokakaupassa vailla määränpäätä. Samalla kun etsin jotain mitä voisi syödä, taisi kolme vuotias, väsynyt lapsi huomata tämän sillä temppuilu kaupassa kävi aivan mahdottomaksi. Siinä on sitten kiva ojentaa lasta istumaan autokärreissä oikeinpäin ja miettiä ilman listaa mitähän juuri ajattein, mitähän vielä olisi pitänyt ostaa?? Tämän haahuilun tuloksena saimme kuin saimme jotain uutta, rapeaa, kanaa tortilla kuoren sisällä. Oli aika nannaa!

Kana pussiin öljyn kera ja tämä maustesoossi sekaan. Ravista ja uuniin!

Mausteista mutta hyvääu, kuoren,
salaatin,tomaatin kurkun ja majoneesien kanssa

Olen pitkään halunnut tehdä jonkinmoisen smoothien aamupalaksi mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt sitten löysin helpon ohjeen ja tarpeet löytyi kaapista. Leseitä ei ollut niin laitoin kaurahiutaleita. Nekin ajoivat asian ihan hyvin ;) Hyvää oli, kannattaa kokeilla!

Tämmöstä tuli. 

Vattuja ja mustikoita :)

Porvoo, reissumme kohteena

Olen ollut saamaton tämän jutun kanssa, päivässä ei vain riitä tunnit kaikkeen...



Porvoo oli meidän reissun kohteena. Siitä puhuttin paljon etukäteen, Ainokin tiesi että Porvooseen mennään kuitenkin tietämättä/ymmärtämättä mikä paikka se oikein on. Ainon innostusta kuvaa aamun tapahtumat ennen reissuun lähtöä, tyttö oli aivan tohkeissaan, puki päälle,petasi sängyn ja laittoi omat tavarat kasaan matkaa varten. Joka toinen sana koski Porvoota. ;)

No Porvooseen meiltä ajelee vähän reilu kaksi tuntia. Menimme lyhyintä reittiä, mutta hieman pienempää tietä vaikka se olikin hitaampi vaihtoehto, mutta välillä on kiva ajella jossain muuallakin kuin moottoritiellä. Katsella maisemia ja käydä muuallakin kahvilla kuin ABC.llä ;)  Pysähdyimme huilipaikassa Paroni. Paikka oli oiva valinta  josta Aino koko reissun muistaa, nimittäin PALLOMERI. Tämän lisäksi huoltoasemalla oli akvaario ja pieni karuselli joka toimi kolikolla. Tämä olisi riittänyt tytölle :D oli sen verta innoissaan.

Huoltoaseman kautta jatkoimme Tukkilan tilalle jossa yövyimme kaksi yötä. Tilalla oli 15 hevosta, kaksi aasia, pari laamaa, kissoja, koiria ja kukko ja kana. Yövyimme vanhaan tallin päätyyn rakennetussa yhdessä huoneessa. Alakerrasta löytyi pesutilat ja sauna. Yläkerrassa oli kolme makuuhunetta ja vessa. Muita yöpyjiä ei ollut eikä tuo ollut tilan ainoa majoituspaikkakaan. Olisimme ehkä häirinneet enemmän muita kuin muista olisi ollut meille haittaa.. Noh me  olimme vanhalla puolella yötä mutta toinen vaihtoehto olisi ollu uusi puoli joka oli rakennettu maneesin päätyyn :) Meidän huoneesta löytyi kaksi sänkyä ja levitettävä sohva.

Teimme tuttavuutta kukkoon ja kanaan. Aino säikähti Kukkoa jonka takia suu mutrussa.Tuolla oikeallapuolen taloa söimme ihanaa aamiaista

Ensimmäisenä iltana kävimme kaupungilla pyörähtämässä ja etsimässä ruokapaikkaa sekä ruokakauppaa. Sekä pakollinen leikkipuiston metsästäminen ;) nämä kaikki löydettiin ja väsyneenä takaisin majapaikkaan.

Mikä taivas!

Toisen päivän missioni oli mennä vanhaan kaupunkiin ja kävellä siellä. Löydettiin maksuton parkkipaikka ( porvoon kaupunki perii 2e tunnilta pysäköintimaksua) ja käveltiin siellä sun täällä. Löydettiin kirkko, pieni suklaapuoti, ja muut puodit mutta vielä jäi näkemättä mm. vanha rautakauppa. Vaunujen kanssa ei ollu kovin mukava talsia mukulakivikatuja varsinkaan kovin jyrkkiä sellaisia... lapset nukahti vaunuihin ja saatiin rauhassa pällistellä taloja ja katuja ;)

varsinainen turisti ;) ja me noustiin tuo mäki (vas. yläkuva) vaunuilla ylös..

Yllätyin kuinka pieni tuo suklaapuoti oli. Juuri ja juuri sisälle mahtui ja silti tuntui ahtaalta. Näkymä oli puodin puolelta myös tehtaan puolelle joka ei myöskään kovin isolta näyttänyt. Suklaat oli kyllä hyviä, käsin tehtyjä :)

Kaupunkikierroksen jälkeen suuntasimme Rossoon ja koin tällä kertaa positiivisen yllätyksen ruoan osalta. Lounas oli oikeasti hyvää. Sillä monesti olen joutunut pettymään Rosson ruokaan. Päivän kohokohta oli Ainolle kun lähdimme Hop Loppiin  leikimään :)

Hop lopin jälkeen oltiin kaikki niin puhki että lähdettiin tilalle lepuuttamaan jalkoja. Muutama tunti sluibailtiin kunnes päätettiinkin vielä lähteä katsomaan sitä saaristoa! Tukkilan tilalta oli ajomatkaa sinne noin tunti mutta tila sijaitseekin 10km Porvoon toisella puolen.

Ainoa kuva siitä THE saaristosta

Matkalla oli kaksi siltaa ja lopuksi lossi ylitys joka jäi tämän reissun kohokohdaksi. Paikan nimi on Pellinki. No minä laitoin suunnaksi navigaattoriin että Pellinki. Tie huononi huononemistaan ja olin, että tämä ei voi olla kyllä nyt oikea paikka. No loppupeleissä olimme jonkun mökillä... Paikka ei todellakaan ollut oikea..Vähän selattuani tietoja lisää selvisi että on.. Vähä-Pellinki, Suur-Pellinki jne..

Olimme Saaristossa, keskellä ei mitään jonkun mökillä, kirosimme kun tie oli huonoa ja auton pohja otti kiinni sekä ajoimme todella hitaasti. Tämän jälkeen fiilis ei ollut mikään parhain, tänne asti tultiin ja tässäkö tämä nyt sitten oli? Tämän seikkailun jälkeen vastaan tuli kyltti että Butik ja meinattiin että no käydään siellä niin ei ole ihan hukka reissu. Aikamme taas etsittiin mutta mitään/ketään ei näkynyt missään. Pyörimme autolla hetken jonkun pihassa kunnes hermo meni ja lähdimme pois. Semmonen reissu!

Lossia odotellessa huomasimme kartan joka oli tien vieressä. Siinä oli merkitty punaisella reitti minne saisi mennä kuka vain eli leirintäalue. Muuten saaristo onkin mökitetty hyvin tiheään...Niimpä niin, kumpa en olisi tuijottanut vain puhelinta :D

Yöpymispaikkamme ja Aasi joka sai kulkea vapaan. (Jota Aino pelkäsi kuollakseen)

Viimeisenä päivänä söimme aamupalan,siivosimme, pakkasimme ja sanoimme elukoille heipat. Reissu oli kiva ja hyvä aurinkoinen sää sattui meille mukaan :)

Meidän perheen ensimmäinen, yhteinen kesäreissu.

Käteen jäin paljon paljon kuvia ;)