Yhteinen historia

Eilen tuli täyteen kuusivuotta siitä kun alettiin ``oleen``

Jotain hellyttävää, mutta aika kauheeta :D

Luvassa siis kuvia monen, monen vuoden takaa..

 Lukio ajoilta. Nuorisotalo ja sieltä se kaikki sitten lähti. Lari lukion kolmannella ja minä ensimmäisellä. 

Ensimmäiset pakolliset sukujuhlat joissa olin mukana.

Jännittävää ja kiusallista 

Kihloihin vuoden seurustelun jälkeen

Kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen haaveeksi nousi vahingon ja keskenmenon jälkeen lapsi.

Kesä 2010

Aino syntyi syksyllä 2010

Kevät 2011

Syksy 2011

Larin valmistujaiset kevät 2012

Ja sen jälkeen ei olekkaan vain meistä kahdesta kuvia. Niin se vaan menee et nykyään kuvissa on jompikumpi ja Aino. 

Yhdessä 6 vuotta

Kihloissa 5 vuotta

Yhdessä asuttu 4 vuotta

Aino on 2,5 vuotta

Toinen palleron pitäisi syntyä kuukauden kuluttua

Niin se aika menee ettei huomaakkaan. Voin vaan sanoa, että vauhti on ollut nopea! 

Maha edellä

Maha kurkistaa nurkan takaa

Vielä jaksaa vähän panostaa. Meikata nimittäin ja pitää tukkaa muutenkin kuin ponnarilla.

Tänään kävimme perhekahvilassa ja jotain piti saada päälle. Se vaan ei tunnu olevan helppoa, sillä mikään ei oikein meinaa näyttää hyvältä. Tunnen näyttäväni valaalta kaikissa vaatteissa. Ihmekkään kyllä, tässä vaiheessa. Kuka voi tuntea itseään hyvännäköiseksi??!

Minä en ainakaan jos yleensäkkään :DD

Kaikki paidat mitä olen käyttänyt raskausaikana alkavat näyttää lyhyiltä. Masu on siis taitanut  kasvaa,taas.

Naureskelin jo itsekseni kun mietin, mitä puen päälle. Kuukauden päästä ei mahaa todennäköisesti ole, mutta vaateongelmat kuitataan hupparilla tai jollakin mikä on helppo vetää päälle ja se vielä peittää mahan joka ei ole palautunut synnytyksestä. Silloin ei mahdu vielä ne normivaatteet ja raskausvaatteissa  näytän siltä kuin edelleen odottaisin. Välivaihe, kun ei voi tuntea itseään mukavaksi  missään kuteissa. Silti jo odotan sitä, ainakin hupparit mahtuu päälle.

Kuukauden päästä tukka on pystyssä joka voitetaan hätäponnarilla. Silmänaluset on mustat, paidat maidossa ja muutenkin olo kuin olisi horroksessa. Todellisuus herättää. Minulla on kaksi lasta ja olen puoliksi hermoraunio, mutta ehkä kuitenkin onnellinen.

.

Joten seuraavan kerran kun voin taas valita vaatteita ja minulla on aikaa miettiä omaa ulkonäköäni on se noin kahden vuoden päästä. Osaan sitten ehkä jo pukeutua muuhunkin kuin huppariin. Ehkä olen löytänyt vartaloni uudestaan imettämisen ja  kertyneiden kilojen jälkeen. 

Sitä odotellessa.

Tuleva isosisko <3

Ihanaa viikonloppua!
Me vietämme sunnuntaina 6-vuotispäivää. Kuitenkin huomenna jo otamme kaiken irti lapsettomasta päivästä ja lähdemme Mikkeliin humputtelemaan ;)

Hermot kireällä

Kaikki alkoi viikko sitten kun kävimme sukulaisten luona Itä-savossa
(sukulaisilla en nyt tarkoita näitä lehmiä :D )

Uhmaa, uhmaa ja uhmaa. Tarvitseeko muuta edes sanoa. Tähän kun lisätään nuha joka alkoi viikko sitten, on tehnyt kaikesta mahdottoman hankalaa. Nuha alkoi yhtäkkiä ja pissi vahingot lisääntyivät huimaa vauhtia. Ihmettelin kovastii mistä tämä nuha on peräisin kun ei kellään muulla ole. Huvikseni kurkkasin työn suuhun ja mitä siellä näkyi. Puhkeava takahammas. Heh! :D ei tullut ensimmäisenä mieleen että Ainolle tulee vielä hampaita.

Kiukuttelu on ihan mahotonta ja tahallista. Ollaan kiukkuisia ja temppuillaan. Mikään ei onnistu helpolla. Uhma mikä on tähän asti aina välillä ollut pahana, on nyt 10 kertaisena. Vaipat piti laittaa takaisin yöksi. En nimittäin millään jaksa olla jokapäivä pesemässä lakanoita. Alku yön Aino on nukkunut sen verran sikeästi ettei herää vessaan ja silloin vahinko käy. Aamulla herätään vessaan ja muutenkin kun herätään klo.6.00.. hohhoijjaa!

Päivällä vaipatta olo onnistuu. Kuitenkin kun ennen Aino meni itse vessaan ja oli helppo huomata millon olisi vessaan mentävä (kiemurtelua yms.). Nyt jos sanon käyppä Aino vessassa on vastaus -en, ei pissitä.
  Jaahas. Kun käännän selkäni ja teen jotain muuta. On pissit lattialla ja tyttö katsoo et - Hups!

Sitten käydään taas keskustelu kuinka isot tytöt menee potalle kun pissittää ja vauvat tekee vaippaan kun ne ei osaa käydä potalla. Aino on (vielä) sitä mieltä, että hän on iso tyttö, mutta katsotaan kuukauden päästä,  onko meillä kaksi vauvaa jota tarvitsevat vaippaa.

Eteneminen olikin vähän liian hyvin vaippajutun kanssa, joten takapakkia oli odotettavissa.
Kuitenkin.. ärsyttää!