Ensimmäinen luukku

Aamun tunnelmia

Ensimmäinen joulukuuta. Aamu valkeni valkoisena. Sisällä vallitsi kaaos johtuen lauantain ohjelmasta. Kotona ehdittiin vaan pyörähtää.

Kuitenkin ensimmäinen luukku aukesi tänään ja  mitäs sieltä löytyikään: koru, loru ja muutama tarra. Huomista odotetaan jo innolla. Ihana joulukuu vaikka joulufiilis on tiessää. Nyt on kuitenkin lunta ja muutama hassu koriste jo paikallaan josko se jostain ilmestyisi. Sitä odotellessa :) Tänään tehtiin jo tämän alkavan talven toinen lumiukko.



Shh.. Kuuntele
Tuikuja voi kuulla jo,
joulu on porraspuulla.
Sytytä kynttilä,
hiljenny tovi,
avaa joululle ovi.



Omannäköinen kalenteri

Tänä vuonna päätin että kalenteri tehdään itse. Viime vuonna Ainolla oli muumikalenteri ja nyt piti keksiä jotain uutta. :) Olen visioinut jo pitkään pussukoista jotka roikkuvat jossakin. Tiimarissa kun oli -70% ostin vähän kaikkea jemmaan niin myös kalenterin sisältöä ;)

 Aluksi ajattelin että ompelen pussit kankaasta kuitenkin ajan puutteen vuoksi se jäi. Tokmannilla silmiini sattui pussillinen kalenteritarvikkeita ja niin ne kangaspussit jäi lopullisesti, ehkäpä ensi vuonna.


Tämä pahvin palanen  päällystettiin lahjapaperilla. Ainon synttärilahjapaperia, kierrätystä siis ;)






Tarpeet: Tokmannilta löytyi pussillinen paperipusseja ja niihin tarrat sekä juuttinaru. Tiimarista pienet sydän pyykkipojat.


Ensin tein reijät joista pujotin narut kahteen tasoon. Sitten laitoin pussit sikinsokin naruille roikkumaan.


Mallailua seinää vasten


ja lopullinen koristelu.. Piparkakkumuoteilla tehtiin" piparkakku-ukot" ja sydämmet. Aino avusti leikkaamisessa ja vähän muutakin tilpehööriä oli saatava mukaan :)



Sellainen, omannäköinen ja omanlainen (ensi vuonna kehitellään ideaa, täysin tyytyväinen en ole). Tämä koristaa nyt tytön seinää vielä neljä päivää ja pussiin saa kurkata. Täällä ollaan jo ihan täpinöissään, joko? joko?
Kalenteri tulee täyttymään pikkujutuista, makeasta ja loruista. katsotaan josko blogiin asti pääsisi muutamat lorut ja joulun odotus  tunnelmat :)

ps. kuvista ei näy mutta lattialla kun tätä askarteltiin niin Elli yritti maistaa joka välissä vähän sitä sun tätä. Aino ystävällisesti raivasi tavaroita pois Ellin läheltä. Huutohan siitä saatiin aikaiseksi,no saipahan Elli osallistua maistamalla... miltä se kalenteri maistuu ;)

Unikoulu



Sen jälkeen kun Elli täytti 6kk olen miettinyt että josko kokeiltaisiin lopettaa yösyötöt. Aluksihan Elli nukkui  hyvin, heräsi 1-2 kertaa yössä sen neljä kuukautta. Sen jälkeen meillä heräiltiin 4-5 kertaa yössä syömään, ottamaan huikkaan tai kostuttelemaan suuta. Miten sen nyt ottaa. Välillä tarjosin vettä ja välillä maitoa.
Elli nukkui vain vieressä ja kylkikyljessä minun kainalossa.

Unikoulu aloitettiin su-ma välisenä yönä ihan omatoimisesti ja omilla ohjeilla ;) Siten, että Lari hyssytteli tytön uneen. En ollut vieressä tuoksumassa maidolle tai härnäämässä kun en annakkaan syömistä. Elli heräsi parin tunnin välein hörppäämään vettä ja huutamaan. Välillä ei tutti tehonnut vaan hiljentyi syliin ottamalla..välillä keinuttiin ja välillä käveltiin. Toinen yö meni melkein samalla kaavalla.

 Kolmantena yönä ei otettukkaan enää vettä ja Elli hiljentyi kun antoi tutin takaisin. Neljäntenä eli viime yönä  Elli heräsi kaksi kertaa ja hiljentyi kun annoin tutin suuhun. Ihan mieletön muutos on tapahtunut mutamassa yössä. Ilalla syödään velliä ja otetaan maitoa. Nyt meillä herätään harvemmin ja tyttö nukkuu yönsä omassa sängyssä.

Voisin olla mukavuudenhaluinen ja antaa aamulla 7 aikaan sängyssä maitoa, että nukuttaisiin vielä hetki. Tyttö varmaan nukkuisi 9 asti. Olen kuitenkin päättänyt ettei sängyssä enää syödä. Aamulla kun heräämme aamupuuro maistuu paremmin kuin ennen ja sen jälkeen saa huikat. Vaikka heräämme klo. 7- 7.30 ei se minua haittaa, kerkeämmehän paremmin vähän jokapaikkaan jos tarvis ;) Tänäkin  aamuna tein keiton jo 8 aikaan valmiiksi, että on ruokaa valmiina kun tulemme perhekahvilasta kotiin..

Nämä on näitä ihania ilon ja onnistumisien hetkiä.
 Hyvä että saa nukkua niin jaksaa taistella päivät IHANAN uhmakkaan 3-v kanssa. Välillä vaan tuntuu että keinot loppuu kesken ja tekisi nosta kädet ilmaan ja sanoa et mulle riitti. Tämä elämä on tällä hetkellä yhtä vuoristorataa!

Mutta hyvää viikonloppua!