Meidän viikko on nyt takanapäin.
Nyt alkaa se arki kotona.
Itkut piti tirauttaa jo useampaan otteeseen, ensimmäiset eilen kun lueskelin erilaisia runoja netistä.
Yksi sana:
hormoonit!
Hoitotädeille askarreltiin kortit muistoksi.
Kanteen tuli Ainon käsi ja sisäpuolelle kuvaa sekä tekstiä.
Nättiä ja yksinkertaista :)
Ainolle on kerrottu ettei hoitoon nyt mennä, vaan jäädään kotiin.
Tyttö ei sitä vielä oikein ymmärrä... mutta taisi äiti ottaa tämän, hieman raskaammin.
Ainolla on ollut aivan ihanat hoitotädit ja hoitopaikka sekä kaverit. Kovasti ollaan tykätty.
Haikeaksi kaiken tekee se, ettei enää asuta Mikkelissä, eikä tyttö mitä suurella todennäköisyydellä mene takaisin samaan paikkaan.
Äiti sitten tirautti tänään jo aamulla kun vei tytön hoitoon ja kun haki tytön pois.
Keräsi tavarat sekä sanoi heipat!
Yleensä en ihan näin herkkä ole, mutta nyt voin kyllä syyttää tilaani tästä :D
 |
| Amanda B:stä kävin ostamassa sydämet vielä muistoksi jokaiselle |
Kuitenkin, uudet tuulet puhaltaa. Nyt odotellaan vauvaa.
Aino menee vielä joskus hoitoon ja aivan varmasti saa yhtä ihania ihmisiä hoitotädeiksiin sekä uusia kavereita.
...ja käydäänhän me hoitopaikassa näyttäytymässä kuhan pieni saapuu mailmaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ihmeessä