2-v tyttäremme osaa käyttää kosketusnäytöllistä puhelinta. Ottaa Iphonen pois näppäinlukosta ja alkaa räpsimään kuvia. Puhelimeni muisti saattaa huomaamatta täyttyä kuvista joissa näkyy kattokruunu tai jonkun sormi. Aino haluaa ottaa puhelimella kuvia isistä ja äidistä.
Kuvan ottoa hän osaa tehdä myös omalla leikki puhelimellaan. Ainolla taitaa olla neljä leikkipuhelinta.. mistä lie kertynyt. Aino saattaa syödä pöydässä iltapalaa kun ilmoittaa -Ainon puhelin soi ja hän poistuu hakemaan puhelinta huoneestaan. Hmm ;)
Uusin hittijuttu on kuitenkin musiikin kuuntelu isin kanssa, iltaisin. Isin kuulokkeet päähän ja lastenlauluja. Ainolle on ruvennut jäämään lastenlaulujen sanat mieleen ja eilenkin illalla ennen nukkumaan menoa tyttö hoilasi `` -sutsisatsi satsaa sutsisatsaa!``
Ei siinä mitään, mutta Aino on ruvennut vaatimaan omaa vuoroa jos istun tietokoneen ääressä joka on noin 30 min iltaisin. Kivempi on kuunnella musiikkia levyltä tai youtubesta kuin että äiti hoilottaa epävireisesti vieressä vaikka, kyllä sekin tuntuu kelpaavan ;)
Kaikella on kuitenkin rajansa ja tietokoneelta on toistaiseksi rajoitettu lastenohjelmien katsomista. Aamulla tulee pikkukakkonen ja iltaisin joka kestää noin tunnin. Aino jaksaa katsoa ja katsoisi enemmänkin jos antaisi, mutta liika on liikaa.
Puhelimestani löytyy pelastus tai riippuvuuden kohde. Nimittäin peli Kapun metsä. Aino osaa pelata sitä itsekseen ja kun huomaa puhelimeni lojuvani jossain alempana alkaa kinuaminen - Aino haluaa pelata!!
Muutaman kerran viikossa olemme antaneet tytön pelata hetken. Varmaan pelaisi useammin jos antaisi. Peli sinänsä on mielestäni ihan fiksu ja vieläpä suomalaisten kehittämä.
Peli on muutaman kerran pelastanut tilanteesta jossa on pitänyt saada tyttö pysymään paikallaan tai muuten keksimällä keksiä tekemistä. Muuten se tuntuu olevan vain riesa. Tyttö osaa jo välillä pyytää ja jos kiellän voi tulla itku tai suoraa kiljumista, mikä on uusi tapa laittaa vastaan. Ei tässä mitään, saa huutaa, potkia tai raivota, mutta olisi hyvät alkeet saada aikaiseksi riippuvaisuus.
Itse olen saanut pelata pleikkaa, mutta en tietenkään tämän ikäisenä.Lautapelit olivat kova juttu! Mielestäni pelejä voi pelata oikeilla säännöillä/rajoituksilla. Kasa lautapelejä odottaa Ainon kasvua kaapin perällä. Niitä onkin kertynyt ihan vain muutama :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ihmeessä