Pääsiäinen oli kiva. Ei kiirettä mihinkään tai erityisempiä aikatauluja. Ulkoiltiin paljon ja nautittiin ihanasta säästä. Kahtena yönä heräsin supistuksiin ja koko pääsiäinen meni kipristellessä. Supistuksia tuli ja meni. Kameran piuha jäi kotiin ja nämäkin kuvat piti julkaista jo pääsiäisenä mutta..
Rv38 |
Ajantajuni on hävinnyt enkä tiedä enää missä päivässä mennään. Unettomuus on ollut suuressa osassa nyt kolmena päivänä. Tiistai-keskiviikko välisenä yönä supistuksia tuli siihen tahtiin että lähdimme sairaalaan kun kotona ei enää pystynyt olemaan. Turhaan kuitenkin. Hyvä puoli oli se että sain siellä sentään nukuttua lääkkeen avulla. Eilinen päivä meni tokkurassa ja sain ulkoilu luvan jonka varjolla katsottiin käynnistyykö synnytys vai ei. Tähän mennessä supistuksia tuli silloin tällöin epäsäännöllisesti. Lari oli mukanani ja mehän sitten kierreltiin ja kaarreltiin kauppoja.
Olo ei ollut kovin hääppöinen väsyneenä, collarit jalassa, pipo päässä sekä toppatakki päällä kun ulkona oli ainakin +5. Onneksi otin sentään mukaan sairaalalaukun sillä olisivat vastaan tulijat säikähtäneet jos ei olisi meikkejä ollut mukana.
Enää en edes tiedä milloin sinne sairaalaan pitää oikeasti mennä. Sitten kun itken ja huudan täällä niin ehkä sitten. Enää ei huvittaisi heittää yhtään turhaa keikkaa. Ei oo kovin mukavaa tappaa siellä aikaa tai keventää rahapussia.
Tämmönen valitus virsi :D
Toivottavasti huolit kätilöopiskelijan synnytykseen. Siellä salissa nyt nimittäin ainakin yksi, ehkä kaksikin kaveria harkkailee :)
VastaaPoistaPyörähtäis nyt nopeasti käyntiin synnytys, niin ei sun tarvitsis kärvistellä. Tsempit loppu-odotukseen! :)
Enköhän :) Viimeksikin oli harjottelija mukana eikä jäänyt minkäänlaista kammoa sen suhteen. Näinkin eilen siellä yhden harjottelijan.
VastaaPoistaKiitos :)